erkaantuminen

Finnish

Etymology

erkaantua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈerkɑːntuminen/, [ˈe̞rkɑ̝ːn̪ˌt̪umine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Syllabification^(key): er‧kaan‧tu‧mi‧nen

Noun

erkaantuminen

1. verbal noun of erkaantua
   1. diverging

Declension

Inflection of erkaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		erkaantuminen	erkaantumiset
genitive		erkaantumisen	erkaantumisten erkaantumisien
partitive		erkaantumista	erkaantumisia
illative		erkaantumiseen	erkaantumisiin
		singular	plural
nominative		erkaantuminen	erkaantumiset
accusative	nom.	erkaantuminen	erkaantumiset
	gen.	erkaantumisen
genitive		erkaantumisen	erkaantumisten erkaantumisien
partitive		erkaantumista	erkaantumisia
inessive		erkaantumisessa	erkaantumisissa
elative		erkaantumisesta	erkaantumisista
illative		erkaantumiseen	erkaantumisiin
adessive		erkaantumisella	erkaantumisilla
ablative		erkaantumiselta	erkaantumisilta
allative		erkaantumiselle	erkaantumisille
essive		erkaantumisena	erkaantumisina
translative		erkaantumiseksi	erkaantumisiksi
abessive		erkaantumisetta	erkaantumisitta
instructive		—	erkaantumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of erkaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative erkaantumiseni erkaantumiseni accusative nom. erkaantumiseni erkaantumiseni gen. erkaantumiseni genitive erkaantumiseni erkaantumisteni erkaantumisieni partitive erkaantumistani erkaantumisiani inessive erkaantumisessani erkaantumisissani elative erkaantumisestani erkaantumisistani illative erkaantumiseeni erkaantumisiini adessive erkaantumisellani erkaantumisillani ablative erkaantumiseltani erkaantumisiltani allative erkaantumiselleni erkaantumisilleni essive erkaantumisenani erkaantumisinani translative erkaantumisekseni erkaantumisikseni abessive erkaantumisettani erkaantumisittani instructive — — comitative — erkaantumisineni second-person singular possessor singular plural nominative erkaantumisesi erkaantumisesi accusative nom. erkaantumisesi erkaantumisesi gen. erkaantumisesi genitive erkaantumisesi erkaantumistesi erkaantumisiesi partitive erkaantumistasi erkaantumisiasi inessive erkaantumisessasi erkaantumisissasi elative erkaantumisestasi erkaantumisistasi illative erkaantumiseesi erkaantumisiisi adessive erkaantumisellasi erkaantumisillasi ablative erkaantumiseltasi erkaantumisiltasi allative erkaantumisellesi erkaantumisillesi essive erkaantumisenasi erkaantumisinasi translative erkaantumiseksesi erkaantumisiksesi abessive erkaantumisettasi erkaantumisittasi instructive — — comitative — erkaantumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative erkaantumisemme erkaantumisemme accusative nom. erkaantumisemme erkaantumisemme gen. erkaantumisemme genitive erkaantumisemme erkaantumistemme erkaantumisiemme partitive erkaantumistamme erkaantumisiamme inessive erkaantumisessamme erkaantumisissamme elative erkaantumisestamme erkaantumisistamme illative erkaantumiseemme erkaantumisiimme adessive erkaantumisellamme erkaantumisillamme ablative erkaantumiseltamme erkaantumisiltamme allative erkaantumisellemme erkaantumisillemme essive erkaantumisenamme erkaantumisinamme translative erkaantumiseksemme erkaantumisiksemme abessive erkaantumisettamme erkaantumisittamme instructive — — comitative — erkaantumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative erkaantumisenne erkaantumisenne accusative nom. erkaantumisenne erkaantumisenne gen. erkaantumisenne genitive erkaantumisenne erkaantumistenne erkaantumisienne partitive erkaantumistanne erkaantumisianne inessive erkaantumisessanne erkaantumisissanne elative erkaantumisestanne erkaantumisistanne illative erkaantumiseenne erkaantumisiinne adessive erkaantumisellanne erkaantumisillanne ablative erkaantumiseltanne erkaantumisiltanne allative erkaantumisellenne erkaantumisillenne essive erkaantumisenanne erkaantumisinanne translative erkaantumiseksenne erkaantumisiksenne abessive erkaantumisettanne erkaantumisittanne instructive — — comitative — erkaantumisinenne third-person possessor singular plural nominative erkaantumisensa erkaantumisensa accusative nom. erkaantumisensa erkaantumisensa gen. erkaantumisensa genitive erkaantumisensa erkaantumistensa erkaantumisiensa partitive erkaantumistaan erkaantumistansa erkaantumisiaan erkaantumisiansa inessive erkaantumisessaan erkaantumisessansa erkaantumisissaan erkaantumisissansa elative erkaantumisestaan erkaantumisestansa erkaantumisistaan erkaantumisistansa illative erkaantumiseensa erkaantumisiinsa adessive erkaantumisellaan erkaantumisellansa erkaantumisillaan erkaantumisillansa ablative erkaantumiseltaan erkaantumiseltansa erkaantumisiltaan erkaantumisiltansa allative erkaantumiselleen erkaantumisellensa erkaantumisilleen erkaantumisillensa essive erkaantumisenaan erkaantumisenansa erkaantumisinaan erkaantumisinansa translative erkaantumisekseen erkaantumiseksensa erkaantumisikseen erkaantumisiksensa abessive erkaantumisettaan erkaantumisettansa erkaantumisittaan erkaantumisittansa instructive — — comitative — erkaantumisineen erkaantumisinensa