third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
evankelioimistyönsä
|
evankelioimistyönsä
|
accusative
|
nom.
|
evankelioimistyönsä
|
evankelioimistyönsä
|
gen.
|
evankelioimistyönsä
|
genitive
|
evankelioimistyönsä
|
evankelioimistöidensä evankelioimistöittensä
|
partitive
|
evankelioimistyötään evankelioimistyötänsä
|
evankelioimistöitään evankelioimistöitänsä
|
inessive
|
evankelioimistyössään evankelioimistyössänsä
|
evankelioimistöissään evankelioimistöissänsä
|
elative
|
evankelioimistyöstään evankelioimistyöstänsä
|
evankelioimistöistään evankelioimistöistänsä
|
illative
|
evankelioimistyöhönsä
|
evankelioimistöihinsä
|
adessive
|
evankelioimistyöllään evankelioimistyöllänsä
|
evankelioimistöillään evankelioimistöillänsä
|
ablative
|
evankelioimistyöltään evankelioimistyöltänsä
|
evankelioimistöiltään evankelioimistöiltänsä
|
allative
|
evankelioimistyölleen evankelioimistyöllensä
|
evankelioimistöilleen evankelioimistöillensä
|
essive
|
evankelioimistyönään evankelioimistyönänsä
|
evankelioimistöinään evankelioimistöinänsä
|
translative
|
evankelioimistyökseen evankelioimistyöksensä
|
evankelioimistöikseen evankelioimistöiksensä
|
abessive
|
evankelioimistyöttään evankelioimistyöttänsä
|
evankelioimistöittään evankelioimistöittänsä
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
evankelioimistöineen evankelioimistöinensä
|