harjaantua

Finnish

Etymology

harja- +‎ -Vntua; see harjoittaa for more.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrjɑːntuɑˣ/, [ˈhɑ̝rjɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): har‧jaan‧tu‧a

Verb

harjaantua

1. (intransitive) To become competent in something.

Conjugation

Inflection of harjaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harjaannun	en harjaannu	1st sing.	olen harjaantunut	en ole harjaantunut
2nd sing.		harjaannut	et harjaannu	2nd sing.	olet harjaantunut	et ole harjaantunut
3rd sing.		harjaantuu	ei harjaannu	3rd sing.	on harjaantunut	ei ole harjaantunut
1st plur.		harjaannumme	emme harjaannu	1st plur.	olemme harjaantuneet	emme ole harjaantuneet
2nd plur.		harjaannutte	ette harjaannu	2nd plur.	olette harjaantuneet	ette ole harjaantuneet
3rd plur.		harjaantuvat	eivät harjaannu	3rd plur.	ovat harjaantuneet	eivät ole harjaantuneet
passive		harjaannutaan	ei harjaannuta	passive	on harjaannuttu	ei ole harjaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harjaannuin	en harjaantunut	1st sing.	olin harjaantunut	en ollut harjaantunut
2nd sing.		harjaannuit	et harjaantunut	2nd sing.	olit harjaantunut	et ollut harjaantunut
3rd sing.		harjaantui	ei harjaantunut	3rd sing.	oli harjaantunut	ei ollut harjaantunut
1st plur.		harjaannuimme	emme harjaantuneet	1st plur.	olimme harjaantuneet	emme olleet harjaantuneet
2nd plur.		harjaannuitte	ette harjaantuneet	2nd plur.	olitte harjaantuneet	ette olleet harjaantuneet
3rd plur.		harjaantuivat	eivät harjaantuneet	3rd plur.	olivat harjaantuneet	eivät olleet harjaantuneet
passive		harjaannuttiin	ei harjaannuttu	passive	oli harjaannuttu	ei ollut harjaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harjaantuisin	en harjaantuisi	1st sing.	olisin harjaantunut	en olisi harjaantunut
2nd sing.		harjaantuisit	et harjaantuisi	2nd sing.	olisit harjaantunut	et olisi harjaantunut
3rd sing.		harjaantuisi	ei harjaantuisi	3rd sing.	olisi harjaantunut	ei olisi harjaantunut
1st plur.		harjaantuisimme	emme harjaantuisi	1st plur.	olisimme harjaantuneet	emme olisi harjaantuneet
2nd plur.		harjaantuisitte	ette harjaantuisi	2nd plur.	olisitte harjaantuneet	ette olisi harjaantuneet
3rd plur.		harjaantuisivat	eivät harjaantuisi	3rd plur.	olisivat harjaantuneet	eivät olisi harjaantuneet
passive		harjaannuttaisiin	ei harjaannuttaisi	passive	olisi harjaannuttu	ei olisi harjaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		harjaannu	älä harjaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		harjaantukoon	älköön harjaantuko	3rd sing.	olkoon harjaantunut	älköön olko harjaantunut
1st plur.		harjaantukaamme	älkäämme harjaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		harjaantukaa	älkää harjaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		harjaantukoot	älkööt harjaantuko	3rd plur.	olkoot harjaantuneet	älkööt olko harjaantuneet
passive		harjaannuttakoon	älköön harjaannuttako	passive	olkoon harjaannuttu	älköön olko harjaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harjaantunen	en harjaantune	1st sing.	lienen harjaantunut	en liene harjaantunut
2nd sing.		harjaantunet	et harjaantune	2nd sing.	lienet harjaantunut	et liene harjaantunut
3rd sing.		harjaantunee	ei harjaantune	3rd sing.	lienee harjaantunut	ei liene harjaantunut
1st plur.		harjaantunemme	emme harjaantune	1st plur.	lienemme harjaantuneet	emme liene harjaantuneet
2nd plur.		harjaantunette	ette harjaantune	2nd plur.	lienette harjaantuneet	ette liene harjaantuneet
3rd plur.		harjaantunevat	eivät harjaantune	3rd plur.	lienevät harjaantuneet	eivät liene harjaantuneet
passive		harjaannuttaneen	ei harjaannuttane	passive	lienee harjaannuttu	ei liene harjaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		harjaantua		present	harjaantuva	harjaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harjaantuakseni harjaantuaksemme 2nd harjaantuaksesi harjaantuaksenne 3rd harjaantuakseen harjaantuaksensa		past	harjaantunut	harjaannuttu
2nd	inessive2	harjaantuessa	harjaannuttaessa	agent3	harjaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st harjaantuessani harjaantuessamme 2nd harjaantuessasi harjaantuessanne 3rd harjaantuessaan harjaantuessansa		negative	harjaantumaton
	instructive	harjaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	harjaantumassa	—
	elative	harjaantumasta	—
	illative	harjaantumaan	—
	adessive	harjaantumalla	—
	abessive	harjaantumatta	—
	instructive	harjaantuman	harjaannuttaman
4th4	verbal noun	harjaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harjaantumaisillani harjaantumaisillamme 2nd harjaantumaisillasi harjaantumaisillanne 3rd harjaantumaisillaan harjaantumaisillansa

Derived terms

• harjaannus
• harjaannuttaa
• harjaantumaton
• harjaantuminen

 

Related terms

• harjautua
• harjaannuttaa

Further reading

• “harjaantua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02