FinnishEdit

AdjectiveEdit

intransitiivinen

  1. (grammar) Intransitive (of a verb, not taking a direct object).

DeclensionEdit

Inflection of intransitiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative intransitiivinen intransitiiviset
genitive intransitiivisen intransitiivisten
intransitiivisien
partitive intransitiivista intransitiivisia
illative intransitiiviseen intransitiivisiin
singular plural
nominative intransitiivinen intransitiiviset
accusative nom. intransitiivinen intransitiiviset
gen. intransitiivisen
genitive intransitiivisen intransitiivisten
intransitiivisien
partitive intransitiivista intransitiivisia
inessive intransitiivisessa intransitiivisissa
elative intransitiivisesta intransitiivisista
illative intransitiiviseen intransitiivisiin
adessive intransitiivisella intransitiivisilla
ablative intransitiiviselta intransitiivisilta
allative intransitiiviselle intransitiivisille
essive intransitiivisena intransitiivisina
translative intransitiiviseksi intransitiivisiksi
instructive intransitiivisin
abessive intransitiivisetta intransitiivisitta
comitative intransitiivisine