Finnish

edit

Etymology

edit

istua +‎ -alta (delative singular) (*-da-) with a possessive suffix.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈistuɑltɑːn/, [ˈis̠tuˌɑ̝l̪t̪ɑ̝ːn]
  • Rhymes: -ɑltɑːn
  • Syllabification(key): is‧tu‧al‧taan

Adverb

edit

istualtaan

  1. from being sitting

Inflection

edit
→○ allative istualleen
adessive istuallaan
○→ ablative istualtaan
Personal/possessive forms of istualtaan
no possessor
possessor singular plural
1st person istualtani istualtamme
2nd person istualtasi istualtanne
3rd person istualtaan
istualtansa

Further reading

edit

Anagrams

edit