itsehillintä

Contents

FinnishEdit

EtymologyEdit

itse- ‎(self-) +‎ hillintä ‎(control, restrain)

NounEdit

itsehillintä

  1. self-control, self-command (ability to control one's desires and impulses)
  2. self-possession (calmness and composure, especially when under stress)
  3. anger management (ability to control one's anger)

DeclensionEdit

Inflection of itsehillintä (Kotus type 9/kala, nt-nn gradation)
nominative itsehillintä itsehillinnät
genitive itsehillinnän itsehillintöjen
partitive itsehillintää itsehillintöjä
illative itsehillintään itsehillintöihin
singular plural
nominative itsehillintä itsehillinnät
accusative nom. itsehillintä itsehillinnät
gen. itsehillinnän
genitive itsehillinnän itsehillintöjen
itsehillintäinrare
partitive itsehillintää itsehillintöjä
inessive itsehillinnässä itsehillinnöissä
elative itsehillinnästä itsehillinnöistä
illative itsehillintään itsehillintöihin
adessive itsehillinnällä itsehillinnöillä
ablative itsehillinnältä itsehillinnöiltä
allative itsehillinnälle itsehillinnöille
essive itsehillintänä itsehillintöinä
translative itsehillinnäksi itsehillinnöiksi
instructive itsehillinnöin
abessive itsehillinnättä itsehillinnöittä
comitative itsehillintöineen

See alsoEdit

Read in another language