second-person plural possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
itseorganisoitumisenne
|
itseorganisoitumisenne
|
accusative
|
nom.
|
itseorganisoitumisenne
|
itseorganisoitumisenne
|
gen.
|
itseorganisoitumisenne
|
genitive
|
itseorganisoitumisenne
|
itseorganisoitumistenne itseorganisoitumisienne
|
partitive
|
itseorganisoitumistanne
|
itseorganisoitumisianne
|
inessive
|
itseorganisoitumisessanne
|
itseorganisoitumisissanne
|
elative
|
itseorganisoitumisestanne
|
itseorganisoitumisistanne
|
illative
|
itseorganisoitumiseenne
|
itseorganisoitumisiinne
|
adessive
|
itseorganisoitumisellanne
|
itseorganisoitumisillanne
|
ablative
|
itseorganisoitumiseltanne
|
itseorganisoitumisiltanne
|
allative
|
itseorganisoitumisellenne
|
itseorganisoitumisillenne
|
essive
|
itseorganisoitumisenanne
|
itseorganisoitumisinanne
|
translative
|
itseorganisoitumiseksenne
|
itseorganisoitumisiksenne
|
abessive
|
itseorganisoitumisettanne
|
itseorganisoitumisittanne
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
itseorganisoitumisinenne
|