jaaritus

FinnishEdit

EtymologyEdit

jaarittaa +‎ -us

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈjɑːritus/, [ˈjɑːrit̪us̠]
  • Rhymes: -ɑːritus
  • Syllabification(key): jaa‧ri‧tus

NounEdit

jaaritus

  1. waffle (vague or evasive language)
  2. rambling (long meandering talk)

DeclensionEdit

Inflection of jaaritus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative jaaritus jaaritukset
genitive jaarituksen jaaritusten
jaarituksien
partitive jaaritusta jaarituksia
illative jaaritukseen jaarituksiin
singular plural
nominative jaaritus jaaritukset
accusative nom. jaaritus jaaritukset
gen. jaarituksen
genitive jaarituksen jaaritusten
jaarituksien
partitive jaaritusta jaarituksia
inessive jaarituksessa jaarituksissa
elative jaarituksesta jaarituksista
illative jaaritukseen jaarituksiin
adessive jaarituksella jaarituksilla
ablative jaaritukselta jaarituksilta
allative jaaritukselle jaarituksille
essive jaarituksena jaarituksina
translative jaaritukseksi jaarituksiksi
instructive jaarituksin
abessive jaarituksetta jaarituksitta
comitative jaarituksineen
Possessive forms of jaaritus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person jaaritukseni jaarituksemme
2nd person jaarituksesi jaarituksenne
3rd person jaarituksensa

SynonymsEdit

AnagramsEdit