kaivauttaa

Finnish

Etymology

kaivaa +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑi̯ʋɑutːɑːˣ/, [ˈkɑ̝i̯ʋɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): kai‧va‧ut‧taa

Verb

kaivauttaa

1. (transitive) To have something dug.

Conjugation

Inflection of kaivauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaivautan	en kaivauta	1st sing.	olen kaivauttanut	en ole kaivauttanut
2nd sing.		kaivautat	et kaivauta	2nd sing.	olet kaivauttanut	et ole kaivauttanut
3rd sing.		kaivauttaa	ei kaivauta	3rd sing.	on kaivauttanut	ei ole kaivauttanut
1st plur.		kaivautamme	emme kaivauta	1st plur.	olemme kaivauttaneet	emme ole kaivauttaneet
2nd plur.		kaivautatte	ette kaivauta	2nd plur.	olette kaivauttaneet	ette ole kaivauttaneet
3rd plur.		kaivauttavat	eivät kaivauta	3rd plur.	ovat kaivauttaneet	eivät ole kaivauttaneet
passive		kaivautetaan	ei kaivauteta	passive	on kaivautettu	ei ole kaivautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaivautin	en kaivauttanut	1st sing.	olin kaivauttanut	en ollut kaivauttanut
2nd sing.		kaivautit	et kaivauttanut	2nd sing.	olit kaivauttanut	et ollut kaivauttanut
3rd sing.		kaivautti	ei kaivauttanut	3rd sing.	oli kaivauttanut	ei ollut kaivauttanut
1st plur.		kaivautimme	emme kaivauttaneet	1st plur.	olimme kaivauttaneet	emme olleet kaivauttaneet
2nd plur.		kaivautitte	ette kaivauttaneet	2nd plur.	olitte kaivauttaneet	ette olleet kaivauttaneet
3rd plur.		kaivauttivat	eivät kaivauttaneet	3rd plur.	olivat kaivauttaneet	eivät olleet kaivauttaneet
passive		kaivautettiin	ei kaivautettu	passive	oli kaivautettu	ei ollut kaivautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaivauttaisin	en kaivauttaisi	1st sing.	olisin kaivauttanut	en olisi kaivauttanut
2nd sing.		kaivauttaisit	et kaivauttaisi	2nd sing.	olisit kaivauttanut	et olisi kaivauttanut
3rd sing.		kaivauttaisi	ei kaivauttaisi	3rd sing.	olisi kaivauttanut	ei olisi kaivauttanut
1st plur.		kaivauttaisimme	emme kaivauttaisi	1st plur.	olisimme kaivauttaneet	emme olisi kaivauttaneet
2nd plur.		kaivauttaisitte	ette kaivauttaisi	2nd plur.	olisitte kaivauttaneet	ette olisi kaivauttaneet
3rd plur.		kaivauttaisivat	eivät kaivauttaisi	3rd plur.	olisivat kaivauttaneet	eivät olisi kaivauttaneet
passive		kaivautettaisiin	ei kaivautettaisi	passive	olisi kaivautettu	ei olisi kaivautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kaivauta	älä kaivauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kaivauttakoon	älköön kaivauttako	3rd sing.	olkoon kaivauttanut	älköön olko kaivauttanut
1st plur.		kaivauttakaamme	älkäämme kaivauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kaivauttakaa	älkää kaivauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kaivauttakoot	älkööt kaivauttako	3rd plur.	olkoot kaivauttaneet	älkööt olko kaivauttaneet
passive		kaivautettakoon	älköön kaivautettako	passive	olkoon kaivautettu	älköön olko kaivautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kaivauttanen	en kaivauttane	1st sing.	lienen kaivauttanut	en liene kaivauttanut
2nd sing.		kaivauttanet	et kaivauttane	2nd sing.	lienet kaivauttanut	et liene kaivauttanut
3rd sing.		kaivauttanee	ei kaivauttane	3rd sing.	lienee kaivauttanut	ei liene kaivauttanut
1st plur.		kaivauttanemme	emme kaivauttane	1st plur.	lienemme kaivauttaneet	emme liene kaivauttaneet
2nd plur.		kaivauttanette	ette kaivauttane	2nd plur.	lienette kaivauttaneet	ette liene kaivauttaneet
3rd plur.		kaivauttanevat	eivät kaivauttane	3rd plur.	lienevät kaivauttaneet	eivät liene kaivauttaneet
passive		kaivautettaneen	ei kaivautettane	passive	lienee kaivautettu	ei liene kaivautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kaivauttaa		present	kaivauttava	kaivautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaivauttaakseni kaivauttaaksemme 2nd kaivauttaaksesi kaivauttaaksenne 3rd kaivauttaakseen kaivauttaaksensa		past	kaivauttanut	kaivautettu
2nd	inessive2	kaivauttaessa	kaivautettaessa	agent3	kaivauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaivauttaessani kaivauttaessamme 2nd kaivauttaessasi kaivauttaessanne 3rd kaivauttaessaan kaivauttaessansa		negative	kaivauttamaton
	instructive	kaivauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kaivauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kaivauttamassa	—
	elative	kaivauttamasta	—
	illative	kaivauttamaan	—
	adessive	kaivauttamalla	—
	abessive	kaivauttamatta	—
	instructive	kaivauttaman	kaivautettaman
4th4	verbal noun	kaivauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kaivauttamaisillani kaivauttamaisillamme 2nd kaivauttamaisillasi kaivauttamaisillanne 3rd kaivauttamaisillaan kaivauttamaisillansa

Further reading

• “kaivauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• aikauttava