kaupunkiseutu

FinnishEdit

EtymologyEdit

kaupunki +‎ seutu

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈkɑu̯puŋkiˌseu̯tu/, [ˈkɑu̯puŋkiˌs̠e̞u̯t̪u]
  • Rhymes: -eutu
  • Syllabification(key): kau‧pun‧ki‧seu‧tu

NounEdit

kaupunkiseutu

  1. city area or region, urban area or region

DeclensionEdit

Inflection of kaupunkiseutu (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative kaupunkiseutu kaupunkiseudut
genitive kaupunkiseudun kaupunkiseutujen
partitive kaupunkiseutua kaupunkiseutuja
illative kaupunkiseutuun kaupunkiseutuihin
singular plural
nominative kaupunkiseutu kaupunkiseudut
accusative nom. kaupunkiseutu kaupunkiseudut
gen. kaupunkiseudun
genitive kaupunkiseudun kaupunkiseutujen
partitive kaupunkiseutua kaupunkiseutuja
inessive kaupunkiseudussa kaupunkiseuduissa
elative kaupunkiseudusta kaupunkiseuduista
illative kaupunkiseutuun kaupunkiseutuihin
adessive kaupunkiseudulla kaupunkiseuduilla
ablative kaupunkiseudulta kaupunkiseuduilta
allative kaupunkiseudulle kaupunkiseuduille
essive kaupunkiseutuna kaupunkiseutuina
translative kaupunkiseuduksi kaupunkiseuduiksi
instructive kaupunkiseuduin
abessive kaupunkiseudutta kaupunkiseuduitta
comitative kaupunkiseutuineen
Possessive forms of kaupunkiseutu (type valo)
possessor singular plural
1st person kaupunkiseutuni kaupunkiseutumme
2nd person kaupunkiseutusi kaupunkiseutunne
3rd person kaupunkiseutunsa