kellauttaa

Finnish

Etymology

kella- +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkelːɑutːɑːˣ/, [ˈk̟e̞lːɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): kel‧la‧ut‧taa

Verb

kellauttaa

1. (transitive) to make fall over (quickly and lightly)

Conjugation

Inflection of kellauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kellautan	en kellauta	1st sing.	olen kellauttanut	en ole kellauttanut
2nd sing.		kellautat	et kellauta	2nd sing.	olet kellauttanut	et ole kellauttanut
3rd sing.		kellauttaa	ei kellauta	3rd sing.	on kellauttanut	ei ole kellauttanut
1st plur.		kellautamme	emme kellauta	1st plur.	olemme kellauttaneet	emme ole kellauttaneet
2nd plur.		kellautatte	ette kellauta	2nd plur.	olette kellauttaneet	ette ole kellauttaneet
3rd plur.		kellauttavat	eivät kellauta	3rd plur.	ovat kellauttaneet	eivät ole kellauttaneet
passive		kellautetaan	ei kellauteta	passive	on kellautettu	ei ole kellautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kellautin	en kellauttanut	1st sing.	olin kellauttanut	en ollut kellauttanut
2nd sing.		kellautit	et kellauttanut	2nd sing.	olit kellauttanut	et ollut kellauttanut
3rd sing.		kellautti	ei kellauttanut	3rd sing.	oli kellauttanut	ei ollut kellauttanut
1st plur.		kellautimme	emme kellauttaneet	1st plur.	olimme kellauttaneet	emme olleet kellauttaneet
2nd plur.		kellautitte	ette kellauttaneet	2nd plur.	olitte kellauttaneet	ette olleet kellauttaneet
3rd plur.		kellauttivat	eivät kellauttaneet	3rd plur.	olivat kellauttaneet	eivät olleet kellauttaneet
passive		kellautettiin	ei kellautettu	passive	oli kellautettu	ei ollut kellautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kellauttaisin	en kellauttaisi	1st sing.	olisin kellauttanut	en olisi kellauttanut
2nd sing.		kellauttaisit	et kellauttaisi	2nd sing.	olisit kellauttanut	et olisi kellauttanut
3rd sing.		kellauttaisi	ei kellauttaisi	3rd sing.	olisi kellauttanut	ei olisi kellauttanut
1st plur.		kellauttaisimme	emme kellauttaisi	1st plur.	olisimme kellauttaneet	emme olisi kellauttaneet
2nd plur.		kellauttaisitte	ette kellauttaisi	2nd plur.	olisitte kellauttaneet	ette olisi kellauttaneet
3rd plur.		kellauttaisivat	eivät kellauttaisi	3rd plur.	olisivat kellauttaneet	eivät olisi kellauttaneet
passive		kellautettaisiin	ei kellautettaisi	passive	olisi kellautettu	ei olisi kellautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kellauta	älä kellauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kellauttakoon	älköön kellauttako	3rd sing.	olkoon kellauttanut	älköön olko kellauttanut
1st plur.		kellauttakaamme	älkäämme kellauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kellauttakaa	älkää kellauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kellauttakoot	älkööt kellauttako	3rd plur.	olkoot kellauttaneet	älkööt olko kellauttaneet
passive		kellautettakoon	älköön kellautettako	passive	olkoon kellautettu	älköön olko kellautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kellauttanen	en kellauttane	1st sing.	lienen kellauttanut	en liene kellauttanut
2nd sing.		kellauttanet	et kellauttane	2nd sing.	lienet kellauttanut	et liene kellauttanut
3rd sing.		kellauttanee	ei kellauttane	3rd sing.	lienee kellauttanut	ei liene kellauttanut
1st plur.		kellauttanemme	emme kellauttane	1st plur.	lienemme kellauttaneet	emme liene kellauttaneet
2nd plur.		kellauttanette	ette kellauttane	2nd plur.	lienette kellauttaneet	ette liene kellauttaneet
3rd plur.		kellauttanevat	eivät kellauttane	3rd plur.	lienevät kellauttaneet	eivät liene kellauttaneet
passive		kellautettaneen	ei kellautettane	passive	lienee kellautettu	ei liene kellautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kellauttaa		present	kellauttava	kellautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kellauttaakseni kellauttaaksemme 2nd kellauttaaksesi kellauttaaksenne 3rd kellauttaakseen kellauttaaksensa		past	kellauttanut	kellautettu
2nd	inessive2	kellauttaessa	kellautettaessa	agent3	kellauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kellauttaessani kellauttaessamme 2nd kellauttaessasi kellauttaessanne 3rd kellauttaessaan kellauttaessansa		negative	kellauttamaton
	instructive	kellauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kellauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kellauttamassa	—
	elative	kellauttamasta	—
	illative	kellauttamaan	—
	adessive	kellauttamalla	—
	abessive	kellauttamatta	—
	instructive	kellauttaman	kellautettaman
4th4	verbal noun	kellauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kellauttamaisillani kellauttamaisillamme 2nd kellauttamaisillasi kellauttamaisillanne 3rd kellauttamaisillaan kellauttamaisillansa

Derived terms

• kellauttaminen

 

Further reading

• “kellauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02