kelpuuttaminen

Finnish

Etymology

kelpuuttaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkelpuːtːɑminen/, [ˈk̟e̞lpuːt̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Syllabification^(key): kel‧puut‧ta‧mi‧nen

Noun

kelpuuttaminen

1. verbal noun of kelpuuttaa
   1. qualifying, accepting, passing, settling for

Declension

Inflection of kelpuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kelpuuttaminen	kelpuuttamiset
genitive		kelpuuttamisen	kelpuuttamisten kelpuuttamisien
partitive		kelpuuttamista	kelpuuttamisia
illative		kelpuuttamiseen	kelpuuttamisiin
		singular	plural
nominative		kelpuuttaminen	kelpuuttamiset
accusative	nom.	kelpuuttaminen	kelpuuttamiset
	gen.	kelpuuttamisen
genitive		kelpuuttamisen	kelpuuttamisten kelpuuttamisien
partitive		kelpuuttamista	kelpuuttamisia
inessive		kelpuuttamisessa	kelpuuttamisissa
elative		kelpuuttamisesta	kelpuuttamisista
illative		kelpuuttamiseen	kelpuuttamisiin
adessive		kelpuuttamisella	kelpuuttamisilla
ablative		kelpuuttamiselta	kelpuuttamisilta
allative		kelpuuttamiselle	kelpuuttamisille
essive		kelpuuttamisena	kelpuuttamisina
translative		kelpuuttamiseksi	kelpuuttamisiksi
abessive		kelpuuttamisetta	kelpuuttamisitta
instructive		—	kelpuuttamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kelpuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kelpuuttamiseni kelpuuttamiseni accusative nom. kelpuuttamiseni kelpuuttamiseni gen. kelpuuttamiseni genitive kelpuuttamiseni kelpuuttamisteni kelpuuttamisieni partitive kelpuuttamistani kelpuuttamisiani inessive kelpuuttamisessani kelpuuttamisissani elative kelpuuttamisestani kelpuuttamisistani illative kelpuuttamiseeni kelpuuttamisiini adessive kelpuuttamisellani kelpuuttamisillani ablative kelpuuttamiseltani kelpuuttamisiltani allative kelpuuttamiselleni kelpuuttamisilleni essive kelpuuttamisenani kelpuuttamisinani translative kelpuuttamisekseni kelpuuttamisikseni abessive kelpuuttamisettani kelpuuttamisittani instructive — — comitative — kelpuuttamisineni second-person singular possessor singular plural nominative kelpuuttamisesi kelpuuttamisesi accusative nom. kelpuuttamisesi kelpuuttamisesi gen. kelpuuttamisesi genitive kelpuuttamisesi kelpuuttamistesi kelpuuttamisiesi partitive kelpuuttamistasi kelpuuttamisiasi inessive kelpuuttamisessasi kelpuuttamisissasi elative kelpuuttamisestasi kelpuuttamisistasi illative kelpuuttamiseesi kelpuuttamisiisi adessive kelpuuttamisellasi kelpuuttamisillasi ablative kelpuuttamiseltasi kelpuuttamisiltasi allative kelpuuttamisellesi kelpuuttamisillesi essive kelpuuttamisenasi kelpuuttamisinasi translative kelpuuttamiseksesi kelpuuttamisiksesi abessive kelpuuttamisettasi kelpuuttamisittasi instructive — — comitative — kelpuuttamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kelpuuttamisemme kelpuuttamisemme accusative nom. kelpuuttamisemme kelpuuttamisemme gen. kelpuuttamisemme genitive kelpuuttamisemme kelpuuttamistemme kelpuuttamisiemme partitive kelpuuttamistamme kelpuuttamisiamme inessive kelpuuttamisessamme kelpuuttamisissamme elative kelpuuttamisestamme kelpuuttamisistamme illative kelpuuttamiseemme kelpuuttamisiimme adessive kelpuuttamisellamme kelpuuttamisillamme ablative kelpuuttamiseltamme kelpuuttamisiltamme allative kelpuuttamisellemme kelpuuttamisillemme essive kelpuuttamisenamme kelpuuttamisinamme translative kelpuuttamiseksemme kelpuuttamisiksemme abessive kelpuuttamisettamme kelpuuttamisittamme instructive — — comitative — kelpuuttamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kelpuuttamisenne kelpuuttamisenne accusative nom. kelpuuttamisenne kelpuuttamisenne gen. kelpuuttamisenne genitive kelpuuttamisenne kelpuuttamistenne kelpuuttamisienne partitive kelpuuttamistanne kelpuuttamisianne inessive kelpuuttamisessanne kelpuuttamisissanne elative kelpuuttamisestanne kelpuuttamisistanne illative kelpuuttamiseenne kelpuuttamisiinne adessive kelpuuttamisellanne kelpuuttamisillanne ablative kelpuuttamiseltanne kelpuuttamisiltanne allative kelpuuttamisellenne kelpuuttamisillenne essive kelpuuttamisenanne kelpuuttamisinanne translative kelpuuttamiseksenne kelpuuttamisiksenne abessive kelpuuttamisettanne kelpuuttamisittanne instructive — — comitative — kelpuuttamisinenne third-person possessor singular plural nominative kelpuuttamisensa kelpuuttamisensa accusative nom. kelpuuttamisensa kelpuuttamisensa gen. kelpuuttamisensa genitive kelpuuttamisensa kelpuuttamistensa kelpuuttamisiensa partitive kelpuuttamistaan kelpuuttamistansa kelpuuttamisiaan kelpuuttamisiansa inessive kelpuuttamisessaan kelpuuttamisessansa kelpuuttamisissaan kelpuuttamisissansa elative kelpuuttamisestaan kelpuuttamisestansa kelpuuttamisistaan kelpuuttamisistansa illative kelpuuttamiseensa kelpuuttamisiinsa adessive kelpuuttamisellaan kelpuuttamisellansa kelpuuttamisillaan kelpuuttamisillansa ablative kelpuuttamiseltaan kelpuuttamiseltansa kelpuuttamisiltaan kelpuuttamisiltansa allative kelpuuttamiselleen kelpuuttamisellensa kelpuuttamisilleen kelpuuttamisillensa essive kelpuuttamisenaan kelpuuttamisenansa kelpuuttamisinaan kelpuuttamisinansa translative kelpuuttamisekseen kelpuuttamiseksensa kelpuuttamisikseen kelpuuttamisiksensa abessive kelpuuttamisettaan kelpuuttamisettansa kelpuuttamisittaan kelpuuttamisittansa instructive — — comitative — kelpuuttamisineen kelpuuttamisinensa