kesänaikainen

Finnish

Etymology

kesän +‎ aika +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkesænˌɑi̯kɑi̯nen/, [ˈk̟e̞s̠ænˌɑ̝i̯kɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑikɑinen
• Syllabification^(key): ke‧sän‧ai‧kai‧nen

Adjective

kesänaikainen

1. (taking place) during the summer

Declension

Inflection of kesänaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kesänaikainen	kesänaikaiset
genitive		kesänaikaisen	kesänaikaisten kesänaikaisien
partitive		kesänaikaista	kesänaikaisia
illative		kesänaikaiseen	kesänaikaisiin
		singular	plural
nominative		kesänaikainen	kesänaikaiset
accusative	nom.	kesänaikainen	kesänaikaiset
	gen.	kesänaikaisen
genitive		kesänaikaisen	kesänaikaisten kesänaikaisien
partitive		kesänaikaista	kesänaikaisia
inessive		kesänaikaisessa	kesänaikaisissa
elative		kesänaikaisesta	kesänaikaisista
illative		kesänaikaiseen	kesänaikaisiin
adessive		kesänaikaisella	kesänaikaisilla
ablative		kesänaikaiselta	kesänaikaisilta
allative		kesänaikaiselle	kesänaikaisille
essive		kesänaikaisena	kesänaikaisina
translative		kesänaikaiseksi	kesänaikaisiksi
abessive		kesänaikaisetta	kesänaikaisitta
instructive		—	kesänaikaisin
comitative		—	kesänaikaisine

Possessive forms of kesänaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kesänaikaiseni kesänaikaiseni accusative nom. kesänaikaiseni kesänaikaiseni gen. kesänaikaiseni genitive kesänaikaiseni kesänaikaisteni kesänaikaisieni partitive kesänaikaistani kesänaikaisiani inessive kesänaikaisessani kesänaikaisissani elative kesänaikaisestani kesänaikaisistani illative kesänaikaiseeni kesänaikaisiini adessive kesänaikaisellani kesänaikaisillani ablative kesänaikaiseltani kesänaikaisiltani allative kesänaikaiselleni kesänaikaisilleni essive kesänaikaisenani kesänaikaisinani translative kesänaikaisekseni kesänaikaisikseni abessive kesänaikaisettani kesänaikaisittani instructive — — comitative — kesänaikaisineni second-person singular possessor singular plural nominative kesänaikaisesi kesänaikaisesi accusative nom. kesänaikaisesi kesänaikaisesi gen. kesänaikaisesi genitive kesänaikaisesi kesänaikaistesi kesänaikaisiesi partitive kesänaikaistasi kesänaikaisiasi inessive kesänaikaisessasi kesänaikaisissasi elative kesänaikaisestasi kesänaikaisistasi illative kesänaikaiseesi kesänaikaisiisi adessive kesänaikaisellasi kesänaikaisillasi ablative kesänaikaiseltasi kesänaikaisiltasi allative kesänaikaisellesi kesänaikaisillesi essive kesänaikaisenasi kesänaikaisinasi translative kesänaikaiseksesi kesänaikaisiksesi abessive kesänaikaisettasi kesänaikaisittasi instructive — — comitative — kesänaikaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kesänaikaisemme kesänaikaisemme accusative nom. kesänaikaisemme kesänaikaisemme gen. kesänaikaisemme genitive kesänaikaisemme kesänaikaistemme kesänaikaisiemme partitive kesänaikaistamme kesänaikaisiamme inessive kesänaikaisessamme kesänaikaisissamme elative kesänaikaisestamme kesänaikaisistamme illative kesänaikaiseemme kesänaikaisiimme adessive kesänaikaisellamme kesänaikaisillamme ablative kesänaikaiseltamme kesänaikaisiltamme allative kesänaikaisellemme kesänaikaisillemme essive kesänaikaisenamme kesänaikaisinamme translative kesänaikaiseksemme kesänaikaisiksemme abessive kesänaikaisettamme kesänaikaisittamme instructive — — comitative — kesänaikaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kesänaikaisenne kesänaikaisenne accusative nom. kesänaikaisenne kesänaikaisenne gen. kesänaikaisenne genitive kesänaikaisenne kesänaikaistenne kesänaikaisienne partitive kesänaikaistanne kesänaikaisianne inessive kesänaikaisessanne kesänaikaisissanne elative kesänaikaisestanne kesänaikaisistanne illative kesänaikaiseenne kesänaikaisiinne adessive kesänaikaisellanne kesänaikaisillanne ablative kesänaikaiseltanne kesänaikaisiltanne allative kesänaikaisellenne kesänaikaisillenne essive kesänaikaisenanne kesänaikaisinanne translative kesänaikaiseksenne kesänaikaisiksenne abessive kesänaikaisettanne kesänaikaisittanne instructive — — comitative — kesänaikaisinenne third-person possessor singular plural nominative kesänaikaisensa kesänaikaisensa accusative nom. kesänaikaisensa kesänaikaisensa gen. kesänaikaisensa genitive kesänaikaisensa kesänaikaistensa kesänaikaisiensa partitive kesänaikaistaan kesänaikaistansa kesänaikaisiaan kesänaikaisiansa inessive kesänaikaisessaan kesänaikaisessansa kesänaikaisissaan kesänaikaisissansa elative kesänaikaisestaan kesänaikaisestansa kesänaikaisistaan kesänaikaisistansa illative kesänaikaiseensa kesänaikaisiinsa adessive kesänaikaisellaan kesänaikaisellansa kesänaikaisillaan kesänaikaisillansa ablative kesänaikaiseltaan kesänaikaiseltansa kesänaikaisiltaan kesänaikaisiltansa allative kesänaikaiselleen kesänaikaisellensa kesänaikaisilleen kesänaikaisillensa essive kesänaikaisenaan kesänaikaisenansa kesänaikaisinaan kesänaikaisinansa translative kesänaikaisekseen kesänaikaiseksensa kesänaikaisikseen kesänaikaisiksensa abessive kesänaikaisettaan kesänaikaisettansa kesänaikaisittaan kesänaikaisittansa instructive — — comitative — kesänaikaisineen kesänaikaisinensa