FinnishEdit

EtymologyEdit

Mis-standardized variant of dialectal keviä, as if ending in -eä, from Proto-Finnic *kepjä, from Proto-Uralic *kepä. A doublet of kepeä (from *kepedä).

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈkeʋeæ/, [ˈke̞ʋe̞æ]
  • Rhymes: -eʋeæ
  • Syllabification: ke‧ve‧ä

AdjectiveEdit

keveä (comparative keveämpi, superlative kevein)

  1. lightweight

DeclensionEdit

Inflection of keveä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative keveä keveät
genitive keveän keveiden
keveitten
partitive keveää
keveätä
keveitä
illative keveään keveisiin
keveihin
singular plural
nominative keveä keveät
accusative nom. keveä keveät
gen. keveän
genitive keveän keveiden
keveitten
keveäinrare
partitive keveää
keveätä
keveitä
inessive keveässä keveissä
elative keveästä keveistä
illative keveään keveisiin
keveihin
adessive keveällä keveillä
ablative keveältä keveiltä
allative keveälle keveille
essive keveänä keveinä
translative keveäksi keveiksi
instructive kevein
abessive keveättä keveittä
comitative keveine
Possessive forms of keveä (type korkea)
possessor singular plural
1st person keveäni keveämme
2nd person keveäsi keveänne
3rd person keveänsä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

SynonymsEdit