third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
kielentarkistuksensa
|
kielentarkistuksensa
|
accusative
|
nom.
|
kielentarkistuksensa
|
kielentarkistuksensa
|
gen.
|
kielentarkistuksensa
|
genitive
|
kielentarkistuksensa
|
kielentarkistustensa kielentarkistuksiensa
|
partitive
|
kielentarkistustaan kielentarkistustansa
|
kielentarkistuksiaan kielentarkistuksiansa
|
inessive
|
kielentarkistuksessaan kielentarkistuksessansa
|
kielentarkistuksissaan kielentarkistuksissansa
|
elative
|
kielentarkistuksestaan kielentarkistuksestansa
|
kielentarkistuksistaan kielentarkistuksistansa
|
illative
|
kielentarkistukseensa
|
kielentarkistuksiinsa
|
adessive
|
kielentarkistuksellaan kielentarkistuksellansa
|
kielentarkistuksillaan kielentarkistuksillansa
|
ablative
|
kielentarkistukseltaan kielentarkistukseltansa
|
kielentarkistuksiltaan kielentarkistuksiltansa
|
allative
|
kielentarkistukselleen kielentarkistuksellensa
|
kielentarkistuksilleen kielentarkistuksillensa
|
essive
|
kielentarkistuksenaan kielentarkistuksenansa
|
kielentarkistuksinaan kielentarkistuksinansa
|
translative
|
kielentarkistuksekseen kielentarkistukseksensa
|
kielentarkistuksikseen kielentarkistuksiksensa
|
abessive
|
kielentarkistuksettaan kielentarkistuksettansa
|
kielentarkistuksittaan kielentarkistuksittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
kielentarkistuksineen kielentarkistuksinensa
|