kieli
Finnish Edit
Etymology 1 Edit
From Proto-Finnic *keeli, from Proto-Uralic *käle. Cognates include Karelian kieli, Estonian keel, Northern Sami giella, Moksha кяль (kæľ), Erzya кель (keľ), Khanty кӧл (köl) and Nganasan сиәде.
Pronunciation Edit
Noun Edit
kieli
- (anatomy) tongue (organ)
- language (form of communication)
- (music) string (tightly tensioned wire that produces a tone)
- (music) reed (vibrating part in the mouthpiece of a woodwind instrument)
- tang, tongue, projecting part
- tongue (in a shoe)
- Synonym: iltti
Usage notes Edit
Can be used to distinguish meanings in terms for languages, such as islanti (“Icelandic”) being replaced with the more precise islannin kieli (literally “the language of Icelandic; Icelandic language”). In this case, the preceding word is in the genitive. This is used particularly when speaking where there is no discernible difference between Islanti (“Iceland”) and islanti (“Icelandic (language)”) without relying on context.
Declension Edit
| Inflection of kieli (Kotus type 26/pieni, no gradation) | ||||
|---|---|---|---|---|
| nominative | kieli | kielet | ||
| genitive | kielen | kielten kielien | ||
| partitive | kieltä | kieliä | ||
| illative | kieleen | kieliin | ||
| singular | plural | |||
| nominative | kieli | kielet | ||
| accusative | nom. | kieli | kielet | |
| gen. | kielen | |||
| genitive | kielen | kielten kielien | ||
| partitive | kieltä | kieliä | ||
| inessive | kielessä | kielissä | ||
| elative | kielestä | kielistä | ||
| illative | kieleen | kieliin | ||
| adessive | kielellä | kielillä | ||
| ablative | kieleltä | kieliltä | ||
| allative | kielelle | kielille | ||
| essive | kielenä | kielinä | ||
| translative | kieleksi | kieliksi | ||
| instructive | — | kielin | ||
| abessive | kielettä | kielittä | ||
| comitative | See the possessive forms below. | |||
Derived terms Edit
- nouns: kieleke
- adjectives: kielellinen, kielevä, kielinen
- verbs: kieliä
Compounds Edit
compounds
- alkukieli
- ammattikieli
- anopinkieli
- arkikieli
- bantukieli
- elekieli
- erikoiskieli
- hallintokieli
- hoivakieli
- häpykieli
- häränkieli
- intiaanikieli
- kansalliskieli
- kansankieli
- kansliakieli
- kantakieli
- kapulakieli
- kehonkieli
- keinokieli
- kengänkieli
- kielenhuolto
- kielenkanta
- kielenkärki
- kielenkääntäjä
- kielenopas
- kielenopetus
- kielenparsi
- kielentuntemus
- kielentutkija
- kielentutkimus
- kielenviljely
- kielialue
- kieliasu
- kielifilosofia
- kielifysiologia
- kielihistoria
- kielihäiriö
- kielijänne
- kielikampela
- kielikello
- kielikoe
- kielikorva
- kielikoulu
- kielikukkanen
- kielikunta
- kielikurssi
- kielikuva
- kielikylpy
- kielilaboratorio
- kielilainsäädäntö
- kielileike
- kielilläpuhuja
- kieliluu
- kielimaantiede
- kielimakkara
- kielimanifesti
- kielimies
- kielimuoto
- kielimuuri
- kielinero
- kielinäyte
- kieliopas
- kieliopisto
- kielioppi
- kielipesä
- kielipihdit
- kielipolitiikka
- kielipsykologia
- kielipuoli
- kielipää
- kielireskripti
- kielirisa
- kieliside
- kielisilta
- kielisoitin
- kielisosiologia
- kielistudio
- kielisukulaisuus
- kielisyöpä
- kielitaidoton
- kielitaistelu
- kielitaito
- kielitaitoinen
- kielitaju
- kielitiede
- kielitoimisto
- kielitulehdus
- kielitunne
- kielitutkimus
- kielitutkinto
- kieliviila
- kielivirhe
- kieliyhteisö
- kieliäänikerta
- kieliäänne
- kieltenopetus
- kieltenpidin
- kirjakieli
- kissankieli
- kohdekieli
- koirankieli
- komentosarjakieli
- konekieli
- kontinkieli
- korukieli
- kotikieli
- koululaiskieli
- kukkaskieli
- kulttuurikieli
- kuvakieli
- käännöskieli
- käärmeenkieli
- lakikieli
- lapsenkieli
- lastenkieli
- lukonkieli
- lähdekieli
- lähtökieli
- maailmankieli
- mainoskieli
- merkkikieli
- muotokieli
- mustalaiskieli
- nykykieli
- ohjelmointikieli
- opetuskieli
- palkeenkieli
- paperikieli
- pianonkieli
- pikkukieli
- poronkieli
- puhekieli
- puhuntokieli
- runokieli
- ruskeakieli
- ruumiinkieli
- salakieli
- samojedikieli
- satakieli
- sekakieli
- selkokieli
- selväkieli
- sivistyskieli
- sotilaskieli
- sukukieli
- sukulaiskieli
- sävelkieli
- tekokieli
- tytärkieli
- työkieli
- urheilukieli
- vaa’ankieli
- valtakieli
- viittomakieli
- virkakieli
- viulunkieli
- vähemmistökieli
- yleiskieli
- äidinkieli
- äännekieli
Idioms Edit
- kielen päällä
- kieli solmussa
- purra kieltänsä = to bite one's tongue (to leave something unsaid)
- pitää kieli keskellä suuta = to watch one’s words (be careful what one says)
Descendants Edit
Etymology 2 Edit
Pronunciation Edit
- IPA(key): /ˈkie̯li/, [ˈk̟ie̞̯li] (indicative)
- IPA(key): /ˈkie̯liˣ/, [ˈk̟ie̞̯li(ʔ)] (imperative, connegative)
- Rhymes: -ieli
- Syllabification(key): kie‧li
Verb Edit
kieli
- inflection of kieliä:
Further reading Edit
- "kieli" in Kielitoimiston sanakirja (Dictionary of Contemporary Finnish).
Anagrams Edit
Karelian Edit
| North Karelian (Viena) |
kieli |
|---|---|
| South Karelian (Tver) |
kieli |
Etymology Edit
From Proto-Finnic *keeli, from Proto-Uralic *käle. Cognates include Finnish kieli and Estonian keel.
Pronunciation Edit
Noun Edit
kieli (genitive kielen, partitive kieltä or kieldä)
Declension Edit
| Viena Karelian declension of kieli (type 8/uni, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| singular | plural | ||
| nominative | kieli | kielet | |
| genitive | kielen | kielien | |
| partitive | kieltä | kielijä | |
| illative | kielih | kielilöih | |
| inessive | kieleššä | kielilöissä | |
| elative | kieleštä | kielilöistä | |
| adessive | kielellä | kielilöillä | |
| ablative | kieleltä | kielilöiltä | |
| translative | kielekši | kielilöiksi | |
| essive | kielinä | kielilöinä | |
| comitative | — | kielilöineh | |
| abessive | kielettä | kielilöittä | |
| Tver Karelian declension of kieli (type 8/uni, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| singular | plural | ||
| nominative | kieli | kielet | |
| genitive | kielen | kielilöin | |
| partitive | kieldä | kielilöidä | |
| illative | kielih | kielilöih | |
| inessive | kieleššä | kielilöissä | |
| elative | kieleštä | kielilöistä | |
| adessive | kielellä | kielilöillä | |
| ablative | kieleldä | kielilöildä | |
| translative | kielekši | kielilöiksi | |
| essive | kielinä | kielilöinä | |
| comitative | kielenke | kielilöinke | |
| abessive | kielettä | kielilöittä | |
| Possessive forms of kieli | ||
|---|---|---|
| 1st person | kieleni | |
| 2nd person | kieleš | |
| 3rd person | kieleh | |
| *) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses. | ||
References Edit
Kven Edit
Etymology Edit
From Finnish kieli, from Proto-Finnic *keeli, from Proto-Uralic *käle.
Pronunciation Edit
Noun Edit
kieli (genitive kielen, partitive kieltä)
References Edit
- Eira Söderholm (2017) Kvensk grammatikk, Tromsø: Cappelen Damm Akademisk, →ISBN, page 293
Livvi Edit
Etymology Edit
From Proto-Finnic *keeli. Cognates include Finnish kieli and Estonian keel.
Pronunciation Edit
Noun Edit
kieli (genitive kielen, partitive kieldy)
Declension Edit
| Declension of kieli (Type 24/kieli, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | kieli | kielet |
| genitive | kielen | kieliin |
| partitive | kieldy | kielii |
| illative | kieleh | kieliih |
| inessive | kieles | kieliis |
| elative | kielespäi | kieliispäi |
| allative | kielele | kieliile |
| adessive | kielel | kieliil |
| ablative | kielelpäi | kieliilpäi |
| translative | kielekse | kieliikse |
| essive | kielenny | kieliinny |
| abessive | kielettäh | kieliittäh |
| comitative | kielenke | kieliinke |
| instructive | kieliiči | |
| prolative | kieleči | |
Derived terms Edit
(compounds):