kiilautua

Finnish

Etymology

kiilata +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːlɑu̯tuɑˣ/, [ˈk̟iːlɑ̝u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): kii‧lau‧tu‧a

Verb

kiilautua

1. (intransitive) To wedge oneself, to get wedged.

Conjugation

Inflection of kiilautua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiilaudun	en kiilaudu	1st sing.	olen kiilautunut	en ole kiilautunut
2nd sing.		kiilaudut	et kiilaudu	2nd sing.	olet kiilautunut	et ole kiilautunut
3rd sing.		kiilautuu	ei kiilaudu	3rd sing.	on kiilautunut	ei ole kiilautunut
1st plur.		kiilaudumme	emme kiilaudu	1st plur.	olemme kiilautuneet	emme ole kiilautuneet
2nd plur.		kiilaudutte	ette kiilaudu	2nd plur.	olette kiilautuneet	ette ole kiilautuneet
3rd plur.		kiilautuvat	eivät kiilaudu	3rd plur.	ovat kiilautuneet	eivät ole kiilautuneet
passive		kiilaudutaan	ei kiilauduta	passive	on kiilauduttu	ei ole kiilauduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiilauduin	en kiilautunut	1st sing.	olin kiilautunut	en ollut kiilautunut
2nd sing.		kiilauduit	et kiilautunut	2nd sing.	olit kiilautunut	et ollut kiilautunut
3rd sing.		kiilautui	ei kiilautunut	3rd sing.	oli kiilautunut	ei ollut kiilautunut
1st plur.		kiilauduimme	emme kiilautuneet	1st plur.	olimme kiilautuneet	emme olleet kiilautuneet
2nd plur.		kiilauduitte	ette kiilautuneet	2nd plur.	olitte kiilautuneet	ette olleet kiilautuneet
3rd plur.		kiilautuivat	eivät kiilautuneet	3rd plur.	olivat kiilautuneet	eivät olleet kiilautuneet
passive		kiilauduttiin	ei kiilauduttu	passive	oli kiilauduttu	ei ollut kiilauduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiilautuisin	en kiilautuisi	1st sing.	olisin kiilautunut	en olisi kiilautunut
2nd sing.		kiilautuisit	et kiilautuisi	2nd sing.	olisit kiilautunut	et olisi kiilautunut
3rd sing.		kiilautuisi	ei kiilautuisi	3rd sing.	olisi kiilautunut	ei olisi kiilautunut
1st plur.		kiilautuisimme	emme kiilautuisi	1st plur.	olisimme kiilautuneet	emme olisi kiilautuneet
2nd plur.		kiilautuisitte	ette kiilautuisi	2nd plur.	olisitte kiilautuneet	ette olisi kiilautuneet
3rd plur.		kiilautuisivat	eivät kiilautuisi	3rd plur.	olisivat kiilautuneet	eivät olisi kiilautuneet
passive		kiilauduttaisiin	ei kiilauduttaisi	passive	olisi kiilauduttu	ei olisi kiilauduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiilaudu	älä kiilaudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiilautukoon	älköön kiilautuko	3rd sing.	olkoon kiilautunut	älköön olko kiilautunut
1st plur.		kiilautukaamme	älkäämme kiilautuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiilautukaa	älkää kiilautuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiilautukoot	älkööt kiilautuko	3rd plur.	olkoot kiilautuneet	älkööt olko kiilautuneet
passive		kiilauduttakoon	älköön kiilauduttako	passive	olkoon kiilauduttu	älköön olko kiilauduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiilautunen	en kiilautune	1st sing.	lienen kiilautunut	en liene kiilautunut
2nd sing.		kiilautunet	et kiilautune	2nd sing.	lienet kiilautunut	et liene kiilautunut
3rd sing.		kiilautunee	ei kiilautune	3rd sing.	lienee kiilautunut	ei liene kiilautunut
1st plur.		kiilautunemme	emme kiilautune	1st plur.	lienemme kiilautuneet	emme liene kiilautuneet
2nd plur.		kiilautunette	ette kiilautune	2nd plur.	lienette kiilautuneet	ette liene kiilautuneet
3rd plur.		kiilautunevat	eivät kiilautune	3rd plur.	lienevät kiilautuneet	eivät liene kiilautuneet
passive		kiilauduttaneen	ei kiilauduttane	passive	lienee kiilauduttu	ei liene kiilauduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiilautua		present	kiilautuva	kiilauduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiilautuakseni kiilautuaksemme 2nd kiilautuaksesi kiilautuaksenne 3rd kiilautuakseen kiilautuaksensa		past	kiilautunut	kiilauduttu
2nd	inessive2	kiilautuessa	kiilauduttaessa	agent3	kiilautuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiilautuessani kiilautuessamme 2nd kiilautuessasi kiilautuessanne 3rd kiilautuessaan kiilautuessansa		negative	kiilautumaton
	instructive	kiilautuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kiilautumassa	—
	elative	kiilautumasta	—
	illative	kiilautumaan	—
	adessive	kiilautumalla	—
	abessive	kiilautumatta	—
	instructive	kiilautuman	kiilauduttaman
4th4	verbal noun	kiilautuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiilautumaisillani kiilautumaisillamme 2nd kiilautumaisillasi kiilautumaisillanne 3rd kiilautumaisillaan kiilautumaisillansa

Further reading

• “kiilautua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02