kiistämätön

Finnish edit

kiistää (“to deny”) +‎ -mätön

kiistämätön (comparative kiistämättömämpi, superlative kiistämättömin)

Inflection of kiistämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		kiistämätön	kiistämättömät
genitive		kiistämättömän	kiistämättömien
partitive		kiistämätöntä	kiistämättömiä
illative		kiistämättömään	kiistämättömiin
		singular	plural
nominative		kiistämätön	kiistämättömät
accusative	nom.	kiistämätön	kiistämättömät
accusative	gen.	kiistämättömän	kiistämättömät
genitive		kiistämättömän	kiistämättömien kiistämätönten^rare
partitive		kiistämätöntä	kiistämättömiä
inessive		kiistämättömässä	kiistämättömissä
elative		kiistämättömästä	kiistämättömistä
illative		kiistämättömään	kiistämättömiin
adessive		kiistämättömällä	kiistämättömillä
ablative		kiistämättömältä	kiistämättömiltä
allative		kiistämättömälle	kiistämättömille
essive		kiistämättömänä	kiistämättöminä
translative		kiistämättömäksi	kiistämättömiksi
abessive		kiistämättömättä	kiistämättömittä
instructive		—	kiistämättömin
comitative		—	kiistämättömine

Possessive forms of kiistämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		kiistämättömäni	kiistämättömäni
accusative	nom.	kiistämättömäni	kiistämättömäni
accusative	gen.	kiistämättömäni	kiistämättömäni
genitive		kiistämättömäni	kiistämättömieni kiistämätönteni^rare
partitive		kiistämätöntäni	kiistämättömiäni
inessive		kiistämättömässäni	kiistämättömissäni
elative		kiistämättömästäni	kiistämättömistäni
illative		kiistämättömääni	kiistämättömiini
adessive		kiistämättömälläni	kiistämättömilläni
ablative		kiistämättömältäni	kiistämättömiltäni
allative		kiistämättömälleni	kiistämättömilleni
essive		kiistämättömänäni	kiistämättöminäni
translative		kiistämättömäkseni	kiistämättömikseni
abessive		kiistämättömättäni	kiistämättömittäni
instructive		—	—
comitative		—	kiistämättömineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		kiistämättömäsi	kiistämättömäsi
accusative	nom.	kiistämättömäsi	kiistämättömäsi
accusative	gen.	kiistämättömäsi	kiistämättömäsi
genitive		kiistämättömäsi	kiistämättömiesi kiistämätöntesi^rare
partitive		kiistämätöntäsi	kiistämättömiäsi
inessive		kiistämättömässäsi	kiistämättömissäsi
elative		kiistämättömästäsi	kiistämättömistäsi
illative		kiistämättömääsi	kiistämättömiisi
adessive		kiistämättömälläsi	kiistämättömilläsi
ablative		kiistämättömältäsi	kiistämättömiltäsi
allative		kiistämättömällesi	kiistämättömillesi
essive		kiistämättömänäsi	kiistämättöminäsi
translative		kiistämättömäksesi	kiistämättömiksesi
abessive		kiistämättömättäsi	kiistämättömittäsi
instructive		—	—
comitative		—	kiistämättöminesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		kiistämättömämme	kiistämättömämme
accusative	nom.	kiistämättömämme	kiistämättömämme
accusative	gen.	kiistämättömämme	kiistämättömämme
genitive		kiistämättömämme	kiistämättömiemme kiistämätöntemme^rare
partitive		kiistämätöntämme	kiistämättömiämme
inessive		kiistämättömässämme	kiistämättömissämme
elative		kiistämättömästämme	kiistämättömistämme
illative		kiistämättömäämme	kiistämättömiimme
adessive		kiistämättömällämme	kiistämättömillämme
ablative		kiistämättömältämme	kiistämättömiltämme
allative		kiistämättömällemme	kiistämättömillemme
essive		kiistämättömänämme	kiistämättöminämme
translative		kiistämättömäksemme	kiistämättömiksemme
abessive		kiistämättömättämme	kiistämättömittämme
instructive		—	—
comitative		—	kiistämättöminemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		kiistämättömänne	kiistämättömänne
accusative	nom.	kiistämättömänne	kiistämättömänne
accusative	gen.	kiistämättömänne	kiistämättömänne
genitive		kiistämättömänne	kiistämättömienne kiistämätöntenne^rare
partitive		kiistämätöntänne	kiistämättömiänne
inessive		kiistämättömässänne	kiistämättömissänne
elative		kiistämättömästänne	kiistämättömistänne
illative		kiistämättömäänne	kiistämättömiinne
adessive		kiistämättömällänne	kiistämättömillänne
ablative		kiistämättömältänne	kiistämättömiltänne
allative		kiistämättömällenne	kiistämättömillenne
essive		kiistämättömänänne	kiistämättöminänne
translative		kiistämättömäksenne	kiistämättömiksenne
abessive		kiistämättömättänne	kiistämättömittänne
instructive		—	—
comitative		—	kiistämättöminenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		kiistämättömänsä	kiistämättömänsä
accusative	nom.	kiistämättömänsä	kiistämättömänsä
accusative	gen.	kiistämättömänsä	kiistämättömänsä
genitive		kiistämättömänsä	kiistämättömiensä kiistämätöntensä^rare
partitive		kiistämätöntään kiistämätöntänsä	kiistämättömiään kiistämättömiänsä
inessive		kiistämättömässään kiistämättömässänsä	kiistämättömissään kiistämättömissänsä
elative		kiistämättömästään kiistämättömästänsä	kiistämättömistään kiistämättömistänsä
illative		kiistämättömäänsä	kiistämättömiinsä
adessive		kiistämättömällään kiistämättömällänsä	kiistämättömillään kiistämättömillänsä
ablative		kiistämättömältään kiistämättömältänsä	kiistämättömiltään kiistämättömiltänsä
allative		kiistämättömälleen kiistämättömällensä	kiistämättömilleen kiistämättömillensä
essive		kiistämättömänään kiistämättömänänsä	kiistämättöminään kiistämättöminänsä
translative		kiistämättömäkseen kiistämättömäksensä	kiistämättömikseen kiistämättömiksensä
abessive		kiistämättömättään kiistämättömättänsä	kiistämättömittään kiistämättömittänsä
instructive		—	—
comitative		—	kiistämättömineen kiistämättöminensä

kiistämätön