Finnish edit

Etymology 1 edit

From kirjavoida +‎ -tua.

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈkirjɑʋoi̯tuɑˣ/, [ˈk̟irjɑ̝ˌʋo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): kir‧ja‧voi‧tu‧a

Verb edit

kirjavoitua

  1. to become colored, to become multicolored, to become iridescent
Conjugation edit
Inflection of kirjavoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kirjavoidun en kirjavoidu 1st sing. olen kirjavoitunut en ole kirjavoitunut
2nd sing. kirjavoidut et kirjavoidu 2nd sing. olet kirjavoitunut et ole kirjavoitunut
3rd sing. kirjavoituu ei kirjavoidu 3rd sing. on kirjavoitunut ei ole kirjavoitunut
1st plur. kirjavoidumme emme kirjavoidu 1st plur. olemme kirjavoituneet emme ole kirjavoituneet
2nd plur. kirjavoidutte ette kirjavoidu 2nd plur. olette kirjavoituneet ette ole kirjavoituneet
3rd plur. kirjavoituvat eivät kirjavoidu 3rd plur. ovat kirjavoituneet eivät ole kirjavoituneet
passive kirjavoidutaan ei kirjavoiduta passive on kirjavoiduttu ei ole kirjavoiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kirjavoiduin en kirjavoitunut 1st sing. olin kirjavoitunut en ollut kirjavoitunut
2nd sing. kirjavoiduit et kirjavoitunut 2nd sing. olit kirjavoitunut et ollut kirjavoitunut
3rd sing. kirjavoitui ei kirjavoitunut 3rd sing. oli kirjavoitunut ei ollut kirjavoitunut
1st plur. kirjavoiduimme emme kirjavoituneet 1st plur. olimme kirjavoituneet emme olleet kirjavoituneet
2nd plur. kirjavoiduitte ette kirjavoituneet 2nd plur. olitte kirjavoituneet ette olleet kirjavoituneet
3rd plur. kirjavoituivat eivät kirjavoituneet 3rd plur. olivat kirjavoituneet eivät olleet kirjavoituneet
passive kirjavoiduttiin ei kirjavoiduttu passive oli kirjavoiduttu ei ollut kirjavoiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kirjavoituisin en kirjavoituisi 1st sing. olisin kirjavoitunut en olisi kirjavoitunut
2nd sing. kirjavoituisit et kirjavoituisi 2nd sing. olisit kirjavoitunut et olisi kirjavoitunut
3rd sing. kirjavoituisi ei kirjavoituisi 3rd sing. olisi kirjavoitunut ei olisi kirjavoitunut
1st plur. kirjavoituisimme emme kirjavoituisi 1st plur. olisimme kirjavoituneet emme olisi kirjavoituneet
2nd plur. kirjavoituisitte ette kirjavoituisi 2nd plur. olisitte kirjavoituneet ette olisi kirjavoituneet
3rd plur. kirjavoituisivat eivät kirjavoituisi 3rd plur. olisivat kirjavoituneet eivät olisi kirjavoituneet
passive kirjavoiduttaisiin ei kirjavoiduttaisi passive olisi kirjavoiduttu ei olisi kirjavoiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kirjavoidu älä kirjavoidu 2nd sing.
3rd sing. kirjavoitukoon älköön kirjavoituko 3rd sing. olkoon kirjavoitunut älköön olko kirjavoitunut
1st plur. kirjavoitukaamme älkäämme kirjavoituko 1st plur.
2nd plur. kirjavoitukaa älkää kirjavoituko 2nd plur.
3rd plur. kirjavoitukoot älkööt kirjavoituko 3rd plur. olkoot kirjavoituneet älkööt olko kirjavoituneet
passive kirjavoiduttakoon älköön kirjavoiduttako passive olkoon kirjavoiduttu älköön olko kirjavoiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kirjavoitunen en kirjavoitune 1st sing. lienen kirjavoitunut en liene kirjavoitunut
2nd sing. kirjavoitunet et kirjavoitune 2nd sing. lienet kirjavoitunut et liene kirjavoitunut
3rd sing. kirjavoitunee ei kirjavoitune 3rd sing. lienee kirjavoitunut ei liene kirjavoitunut
1st plur. kirjavoitunemme emme kirjavoitune 1st plur. lienemme kirjavoituneet emme liene kirjavoituneet
2nd plur. kirjavoitunette ette kirjavoitune 2nd plur. lienette kirjavoituneet ette liene kirjavoituneet
3rd plur. kirjavoitunevat eivät kirjavoitune 3rd plur. lienevät kirjavoituneet eivät liene kirjavoituneet
passive kirjavoiduttaneen ei kirjavoiduttane passive lienee kirjavoiduttu ei liene kirjavoiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kirjavoitua present kirjavoituva kirjavoiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kirjavoituakseni kirjavoituaksemme
2nd kirjavoituaksesi kirjavoituaksenne
3rd kirjavoituakseen
kirjavoituaksensa
past kirjavoitunut kirjavoiduttu
2nd inessive2 kirjavoituessa kirjavoiduttaessa agent3 kirjavoituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kirjavoituessani kirjavoituessamme
2nd kirjavoituessasi kirjavoituessanne
3rd kirjavoituessaan
kirjavoituessansa
negative kirjavoitumaton
instructive kirjavoituen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kirjavoitumassa
elative kirjavoitumasta
illative kirjavoitumaan
adessive kirjavoitumalla
abessive kirjavoitumatta
instructive kirjavoituman kirjavoiduttaman
4th4 verbal noun kirjavoituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kirjavoitumaisillani kirjavoitumaisillamme
2nd kirjavoitumaisillasi kirjavoitumaisillanne
3rd kirjavoitumaisillaan
kirjavoitumaisillansa

Further reading edit

Etymology 2 edit

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈkirjɑʋoi̯tuɑ/, [ˈk̟irjɑ̝ˌʋo̞i̯t̪uɑ̝]
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): kir‧ja‧voi‧tu‧a

Verb edit

kirjavoitua

  1. partitive singular of kirjavoitu