Open main menu

FinnishEdit

(index ko)

EtymologyEdit

Possibly kohta +‎ -lo.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈkohtɑlo/, [ˈko̞xt̪ɑlo̞]

NounEdit

kohtalo

  1. destiny, fate
    Kohtalo kohteli kaltoin.
    The fate mistreated.

DeclensionEdit

Inflection of kohtalo (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kohtalo kohtalot
genitive kohtalon kohtalojen
kohtaloiden
kohtaloitten
partitive kohtaloa kohtaloja
kohtaloita
illative kohtaloon kohtaloihin
singular plural
nominative kohtalo kohtalot
accusative nom. kohtalo kohtalot
gen. kohtalon
genitive kohtalon kohtalojen
kohtaloiden
kohtaloitten
partitive kohtaloa kohtaloja
kohtaloita
inessive kohtalossa kohtaloissa
elative kohtalosta kohtaloista
illative kohtaloon kohtaloihin
adessive kohtalolla kohtaloilla
ablative kohtalolta kohtaloilta
allative kohtalolle kohtaloille
essive kohtalona kohtaloina
translative kohtaloksi kohtaloiksi
instructive kohtaloin
abessive kohtalotta kohtaloitta
comitative kohtaloineen

Derived termsEdit

CompoundsEdit

See alsoEdit

AnagramsEdit