kolmikulmio

FinnishEdit

EtymologyEdit

Compound of kolmi- from kolme and -kulmio from kulma

NounEdit

kolmikulmio

  1. triangle

DeclensionEdit

Inflection of kolmikulmio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative kolmikulmio kolmikulmiot
genitive kolmikulmion kolmikulmioiden
kolmikulmioitten
partitive kolmikulmiota kolmikulmioita
illative kolmikulmioon kolmikulmioihin
singular plural
nominative kolmikulmio kolmikulmiot
accusative nom. kolmikulmio kolmikulmiot
gen. kolmikulmion
genitive kolmikulmion kolmikulmioiden
kolmikulmioitten
partitive kolmikulmiota kolmikulmioita
inessive kolmikulmiossa kolmikulmioissa
elative kolmikulmiosta kolmikulmioista
illative kolmikulmioon kolmikulmioihin
adessive kolmikulmiolla kolmikulmioilla
ablative kolmikulmiolta kolmikulmioilta
allative kolmikulmiolle kolmikulmioille
essive kolmikulmiona kolmikulmioina
translative kolmikulmioksi kolmikulmioiksi
instructive kolmikulmioin
abessive kolmikulmiotta kolmikulmioitta
comitative kolmikulmioineen
Possessive forms of kolmikulmio (type valtio)
possessor singular plural
1st person kolmikulmioni kolmikulmiomme
2nd person kolmikulmiosi kolmikulmionne
3rd person kolmikulmionsa

SynonymsEdit

Derived termsEdit