1. To coordinate.


Inflection of koordinoida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koordinoin en koordinoi 1st sing. olen koordinoinut en ole koordinoinut
2nd sing. koordinoit et koordinoi 2nd sing. olet koordinoinut et ole koordinoinut
3rd sing. koordinoi ei koordinoi 3rd sing. on koordinoinut ei ole koordinoinut
1st plur. koordinoimme emme koordinoi 1st plur. olemme koordinoineet emme ole koordinoineet
2nd plur. koordinoitte ette koordinoi 2nd plur. olette koordinoineet ette ole koordinoineet
3rd plur. koordinoivat eivät koordinoi 3rd plur. ovat koordinoineet eivät ole koordinoineet
passive koordinoidaan ei koordinoida passive on koordinoitu ei ole koordinoitu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koordinoin en koordinoinut 1st sing. olin koordinoinut en ollut koordinoinut
2nd sing. koordinoit et koordinoinut 2nd sing. olit koordinoinut et ollut koordinoinut
3rd sing. koordinoi ei koordinoinut 3rd sing. oli koordinoinut ei ollut koordinoinut
1st plur. koordinoimme emme koordinoineet 1st plur. olimme koordinoineet emme olleet koordinoineet
2nd plur. koordinoitte ette koordinoineet 2nd plur. olitte koordinoineet ette olleet koordinoineet
3rd plur. koordinoivat eivät koordinoineet 3rd plur. olivat koordinoineet eivät olleet koordinoineet
passive koordinoitiin ei koordinoitu passive oli koordinoitu ei ollut koordinoitu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koordinoisin en koordinoisi 1st sing. olisin koordinoinut en olisi koordinoinut
2nd sing. koordinoisit et koordinoisi 2nd sing. olisit koordinoinut et olisi koordinoinut
3rd sing. koordinoisi ei koordinoisi 3rd sing. olisi koordinoinut ei olisi koordinoinut
1st plur. koordinoisimme emme koordinoisi 1st plur. olisimme koordinoineet emme olisi koordinoineet
2nd plur. koordinoisitte ette koordinoisi 2nd plur. olisitte koordinoineet ette olisi koordinoineet
3rd plur. koordinoisivat eivät koordinoisi 3rd plur. olisivat koordinoineet eivät olisi koordinoineet
passive koordinoitaisiin ei koordinoitaisi passive olisi koordinoitu ei olisi koordinoitu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. koordinoi älä koordinoi 2nd sing. ole koordinoinut älä ole koordinoinut
3rd sing. koordinoikoon älköön koordinoiko 3rd sing. olkoon koordinoinut älköön olko koordinoinut
1st plur. koordinoikaamme älkäämme koordinoiko 1st plur. olkaamme koordinoineet älkäämme olko koordinoineet
2nd plur. koordinoikaa älkää koordinoiko 2nd plur. olkaa koordinoineet älkää olko koordinoineet
3rd plur. koordinoikoot älkööt koordinoiko 3rd plur. olkoot koordinoineet älkööt olko koordinoineet
passive koordinoitakoon älköön koordinoitako passive olkoon koordinoitu älköön olko koordinoitu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. koordinoinen en koordinoine 1st sing. lienen koordinoinut en liene koordinoinut
2nd sing. koordinoinet et koordinoine 2nd sing. lienet koordinoinut et liene koordinoinut
3rd sing. koordinoinee ei koordinoine 3rd sing. lienee koordinoinut ei liene koordinoinut
1st plur. koordinoinemme emme koordinoine 1st plur. lienemme koordinoineet emme liene koordinoineet
2nd plur. koordinoinette ette koordinoine 2nd plur. lienette koordinoineet ette liene koordinoineet
3rd plur. koordinoinevat eivät koordinoine 3rd plur. lienevät koordinoineet eivät liene koordinoineet
passive koordinoitaneen ei koordinoitane passive lienee koordinoitu ei liene koordinoitu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st koordinoida present koordinoiva koordinoitava
long 1st2 koordinoidakseen past koordinoinut koordinoitu
2nd inessive1 koordinoidessa koordinoitaessa agent1, 3 koordinoima
instructive koordinoiden negative koordinoimaton
3rd inessive koordinoimassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative koordinoimasta
illative koordinoimaan
adessive koordinoimalla
abessive koordinoimatta
instructive koordinoiman koordinoitaman
4th nominative koordinoiminen
partitive koordinoimista
5th2 koordinoimaisillaan
Read in another language