korttipuhelin
Finnish
editEtymology
editkortti (“card”) + puhelin (“telephone”)
Pronunciation
edit- IPA(key): /ˈkortːiˌpuhelin/, [ˈko̞rt̪ːiˌpuɦe̞lin]
- Rhymes: -uhelin
- Syllabification(key): kort‧ti‧pu‧he‧lin
Noun
editkorttipuhelin
- cardphone (public telephone that accepts cards rather than coins)
Declension
editInflection of korttipuhelin (Kotus type 33/kytkin, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | korttipuhelin | korttipuhelimet | |
genitive | korttipuhelimen | korttipuhelimien korttipuhelinten | |
partitive | korttipuhelinta | korttipuhelimia | |
illative | korttipuhelimeen | korttipuhelimiin | |
singular | plural | ||
nominative | korttipuhelin | korttipuhelimet | |
accusative | nom. | korttipuhelin | korttipuhelimet |
gen. | korttipuhelimen | ||
genitive | korttipuhelimen | korttipuhelimien korttipuhelinten | |
partitive | korttipuhelinta | korttipuhelimia | |
inessive | korttipuhelimessa | korttipuhelimissa | |
elative | korttipuhelimesta | korttipuhelimista | |
illative | korttipuhelimeen | korttipuhelimiin | |
adessive | korttipuhelimella | korttipuhelimilla | |
ablative | korttipuhelimelta | korttipuhelimilta | |
allative | korttipuhelimelle | korttipuhelimille | |
essive | korttipuhelimena | korttipuhelimina | |
translative | korttipuhelimeksi | korttipuhelimiksi | |
abessive | korttipuhelimetta | korttipuhelimitta | |
instructive | — | korttipuhelimin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
edit- “korttipuhelin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02