FinnishEdit

EtymologyEdit

koti (home) + tonttu (elf)

NounEdit

kotitonttu

  1. (folklore) A brownie (mythical creature, a kind of elf that would do people's housework for them).
  2. (colloquial) A person who spends most of his/her time at home; homebody.

DeclensionEdit

Inflection of kotitonttu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative kotitonttu kotitontut
genitive kotitontun kotitonttujen
partitive kotitonttua kotitonttuja
illative kotitonttuun kotitonttuihin
singular plural
nominative kotitonttu kotitontut
accusative nom. kotitonttu kotitontut
gen. kotitontun
genitive kotitontun kotitonttujen
partitive kotitonttua kotitonttuja
inessive kotitontussa kotitontuissa
elative kotitontusta kotitontuista
illative kotitonttuun kotitonttuihin
adessive kotitontulla kotitontuilla
ablative kotitontulta kotitontuilta
allative kotitontulle kotitontuille
essive kotitonttuna kotitonttuina
translative kotitontuksi kotitontuiksi
instructive kotitontuin
abessive kotitontutta kotitontuitta
comitative kotitonttuineen
Possessive forms of kotitonttu (type valo)
possessor singular plural
1st person kotitonttuni kotitonttumme
2nd person kotitonttusi kotitonttunne
3rd person kotitonttunsa