kreivikunta

FinnishEdit

EtymologyEdit

kreivi +‎ kunta

NounEdit

kreivikunta

  1. A county.
  2. A countship, earldom.

DeclensionEdit

Inflection of kreivikunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative kreivikunta kreivikunnat
genitive kreivikunnan kreivikuntien
partitive kreivikuntaa kreivikuntia
illative kreivikuntaan kreivikuntiin
singular plural
nominative kreivikunta kreivikunnat
accusative nom. kreivikunta kreivikunnat
gen. kreivikunnan
genitive kreivikunnan kreivikuntien
kreivikuntainrare
partitive kreivikuntaa kreivikuntia
inessive kreivikunnassa kreivikunnissa
elative kreivikunnasta kreivikunnista
illative kreivikuntaan kreivikuntiin
adessive kreivikunnalla kreivikunnilla
ablative kreivikunnalta kreivikunnilta
allative kreivikunnalle kreivikunnille
essive kreivikuntana kreivikuntina
translative kreivikunnaksi kreivikunniksi
instructive kreivikunnin
abessive kreivikunnatta kreivikunnitta
comitative kreivikuntineen
Possessive forms of kreivikunta (type koira)
possessor singular plural
1st person kreivikuntani kreivikuntamme
2nd person kreivikuntasi kreivikuntanne
3rd person kreivikuntansa

SynonymsEdit