kuluttu

Finnish

Participle

kuluttu

1. past passive participle of kulua

Declension

Inflection of kuluttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		kuluttu	kulutut
genitive		kulutun	kuluttujen
partitive		kuluttua	kuluttuja
illative		kuluttuun	kuluttuihin
		singular	plural
nominative		kuluttu	kulutut
accusative	nom.	kuluttu	kulutut
	gen.	kulutun
genitive		kulutun	kuluttujen
partitive		kuluttua	kuluttuja
inessive		kulutussa	kulutuissa
elative		kulutusta	kulutuista
illative		kuluttuun	kuluttuihin
adessive		kulutulla	kulutuilla
ablative		kulutulta	kulutuilta
allative		kulutulle	kulutuille
essive		kuluttuna	kuluttuina
translative		kulutuksi	kulutuiksi
abessive		kulututta	kulutuitta
instructive		—	kulutuin
comitative		—	kuluttuine

Possessive forms of kuluttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kuluttuni kuluttuni accusative nom. kuluttuni kuluttuni gen. kuluttuni genitive kuluttuni kuluttujeni partitive kuluttuani kuluttujani inessive kulutussani kulutuissani elative kulutustani kulutuistani illative kuluttuuni kuluttuihini adessive kulutullani kulutuillani ablative kulutultani kulutuiltani allative kulutulleni kulutuilleni essive kuluttunani kuluttuinani translative kulutukseni kulutuikseni abessive kulututtani kulutuittani instructive — — comitative — kuluttuineni second-person singular possessor singular plural nominative kuluttusi kuluttusi accusative nom. kuluttusi kuluttusi gen. kuluttusi genitive kuluttusi kuluttujesi partitive kuluttuasi kuluttujasi inessive kulutussasi kulutuissasi elative kulutustasi kulutuistasi illative kuluttuusi kuluttuihisi adessive kulutullasi kulutuillasi ablative kulutultasi kulutuiltasi allative kulutullesi kulutuillesi essive kuluttunasi kuluttuinasi translative kulutuksesi kulutuiksesi abessive kulututtasi kulutuittasi instructive — — comitative — kuluttuinesi first-person plural possessor singular plural nominative kuluttumme kuluttumme accusative nom. kuluttumme kuluttumme gen. kuluttumme genitive kuluttumme kuluttujemme partitive kuluttuamme kuluttujamme inessive kulutussamme kulutuissamme elative kulutustamme kulutuistamme illative kuluttuumme kuluttuihimme adessive kulutullamme kulutuillamme ablative kulutultamme kulutuiltamme allative kulutullemme kulutuillemme essive kuluttunamme kuluttuinamme translative kulutuksemme kulutuiksemme abessive kulututtamme kulutuittamme instructive — — comitative — kuluttuinemme second-person plural possessor singular plural nominative kuluttunne kuluttunne accusative nom. kuluttunne kuluttunne gen. kuluttunne genitive kuluttunne kuluttujenne partitive kuluttuanne kuluttujanne inessive kulutussanne kulutuissanne elative kulutustanne kulutuistanne illative kuluttuunne kuluttuihinne adessive kulutullanne kulutuillanne ablative kulutultanne kulutuiltanne allative kulutullenne kulutuillenne essive kuluttunanne kuluttuinanne translative kulutuksenne kulutuiksenne abessive kulututtanne kulutuittanne instructive — — comitative — kuluttuinenne third-person possessor singular plural nominative kuluttunsa kuluttunsa accusative nom. kuluttunsa kuluttunsa gen. kuluttunsa genitive kuluttunsa kuluttujensa partitive kuluttuaan kuluttuansa kuluttujaan kuluttujansa inessive kulutussaan kulutussansa kulutuissaan kulutuissansa elative kulutustaan kulutustansa kulutuistaan kulutuistansa illative kuluttuunsa kuluttuihinsa adessive kulutullaan kulutullansa kulutuillaan kulutuillansa ablative kulutultaan kulutultansa kulutuiltaan kulutuiltansa allative kulutulleen kulutullensa kulutuilleen kulutuillensa essive kuluttunaan kuluttunansa kuluttuinaan kuluttuinansa translative kulutukseen kulutuksensa kulutuikseen kulutuiksensa abessive kulututtaan kulututtansa kulutuittaan kulutuittansa instructive — — comitative — kuluttuineen kuluttuinensa

Verb

kuluttu

1. past passive indicative connegative of kulua