kuolo

Finnish

Etymology

kuolla +‎ -o

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuo̯lo/, [ˈkuo̞̯lo̞]
• Rhymes: -uolo
• Syllabification^(key): kuo‧lo

Noun

kuolo

1. (poetic) death

Declension

Inflection of kuolo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		kuolo	kuolot
genitive		kuolon	kuolojen
partitive		kuoloa	kuoloja
illative		kuoloon	kuoloihin
		singular	plural
nominative		kuolo	kuolot
accusative	nom.	kuolo	kuolot
	gen.	kuolon
genitive		kuolon	kuolojen
partitive		kuoloa	kuoloja
inessive		kuolossa	kuoloissa
elative		kuolosta	kuoloista
illative		kuoloon	kuoloihin
adessive		kuololla	kuoloilla
ablative		kuololta	kuoloilta
allative		kuololle	kuoloille
essive		kuolona	kuoloina
translative		kuoloksi	kuoloiksi
instructive		—	kuoloin
abessive		kuolotta	kuoloitta
comitative		—	kuoloineen

Possessive forms of kuolo (type valo)
possessor	singular	plural
1st person	kuoloni	kuolomme
2nd person	kuolosi	kuolonne
3rd person	kuolonsa

Derived terms

• kuolokohta (“dead center”)
• kuolonuhri (“casualty, fatality”)

Anagrams

• luoko