third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
kuritushuonetuomionsa
|
kuritushuonetuomionsa
|
accusative
|
nom.
|
kuritushuonetuomionsa
|
kuritushuonetuomionsa
|
gen.
|
kuritushuonetuomionsa
|
genitive
|
kuritushuonetuomionsa
|
kuritushuonetuomioidensa kuritushuonetuomioittensa
|
partitive
|
kuritushuonetuomiotaan kuritushuonetuomiotansa
|
kuritushuonetuomioitaan kuritushuonetuomioitansa
|
inessive
|
kuritushuonetuomiossaan kuritushuonetuomiossansa
|
kuritushuonetuomioissaan kuritushuonetuomioissansa
|
elative
|
kuritushuonetuomiostaan kuritushuonetuomiostansa
|
kuritushuonetuomioistaan kuritushuonetuomioistansa
|
illative
|
kuritushuonetuomioonsa
|
kuritushuonetuomioihinsa
|
adessive
|
kuritushuonetuomiollaan kuritushuonetuomiollansa
|
kuritushuonetuomioillaan kuritushuonetuomioillansa
|
ablative
|
kuritushuonetuomioltaan kuritushuonetuomioltansa
|
kuritushuonetuomioiltaan kuritushuonetuomioiltansa
|
allative
|
kuritushuonetuomiolleen kuritushuonetuomiollensa
|
kuritushuonetuomioilleen kuritushuonetuomioillensa
|
essive
|
kuritushuonetuomionaan kuritushuonetuomionansa
|
kuritushuonetuomioinaan kuritushuonetuomioinansa
|
translative
|
kuritushuonetuomiokseen kuritushuonetuomioksensa
|
kuritushuonetuomioikseen kuritushuonetuomioiksensa
|
abessive
|
kuritushuonetuomiottaan kuritushuonetuomiottansa
|
kuritushuonetuomioittaan kuritushuonetuomioittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
kuritushuonetuomioineen kuritushuonetuomioinensa
|