kuukalenteri

Finnish

Etymology

kuu (“moon”) +‎ kalenteri (“calendar”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuːˌkɑlenteri/, [ˈkuːˌkɑle̞nˌt̪e̞ri]
• Rhymes: -eri
• Syllabification^(key): kuu‧ka‧len‧te‧ri

Noun

kuukalenteri

1. lunar calendar

Declension

Inflection of kuukalenteri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		kuukalenteri	kuukalenterit
genitive		kuukalenterin	kuukalenterien kuukalentereiden kuukalentereitten
partitive		kuukalenteria	kuukalentereita kuukalentereja
illative		kuukalenteriin	kuukalentereihin
		singular	plural
nominative		kuukalenteri	kuukalenterit
accusative	nom.	kuukalenteri	kuukalenterit
	gen.	kuukalenterin
genitive		kuukalenterin	kuukalenterien kuukalentereiden kuukalentereitten
partitive		kuukalenteria	kuukalentereita kuukalentereja
inessive		kuukalenterissa	kuukalentereissa
elative		kuukalenterista	kuukalentereista
illative		kuukalenteriin	kuukalentereihin
adessive		kuukalenterilla	kuukalentereilla
ablative		kuukalenterilta	kuukalentereilta
allative		kuukalenterille	kuukalentereille
essive		kuukalenterina	kuukalentereina
translative		kuukalenteriksi	kuukalentereiksi
instructive		—	kuukalenterein
abessive		kuukalenteritta	kuukalentereitta
comitative		—	kuukalentereineen

Possessive forms of kuukalenteri (type paperi)
possessor	singular	plural
1st person	kuukalenterini	kuukalenterimme
2nd person	kuukalenterisi	kuukalenterinne
3rd person	kuukalenterinsa