laitakaupunki

FinnishEdit

EtymologyEdit

laita (edge) +‎ kaupunki (town, city)

NounEdit

laitakaupunki

  1. The wrong side of the tracks.
    Hän kasvoi laitakaupungilla, mutta menestyi elämässään.
    He grew up on the wrong side of the tracks, but he made a success of himself.

DeclensionEdit

Inflection of laitakaupunki (Kotus type 5/risti, nk-ng gradation)
nominative laitakaupunki laitakaupungit
genitive laitakaupungin laitakaupunkien
partitive laitakaupunkia laitakaupunkeja
illative laitakaupunkiin laitakaupunkeihin
singular plural
nominative laitakaupunki laitakaupungit
accusative nom. laitakaupunki laitakaupungit
gen. laitakaupungin
genitive laitakaupungin laitakaupunkien
partitive laitakaupunkia laitakaupunkeja
inessive laitakaupungissa laitakaupungeissa
elative laitakaupungista laitakaupungeista
illative laitakaupunkiin laitakaupunkeihin
adessive laitakaupungilla laitakaupungeilla
ablative laitakaupungilta laitakaupungeilta
allative laitakaupungille laitakaupungeille
essive laitakaupunkina laitakaupunkeina
translative laitakaupungiksi laitakaupungeiksi
instructive laitakaupungein
abessive laitakaupungitta laitakaupungeitta
comitative laitakaupunkeineen
Possessive forms of laitakaupunki (type risti)
possessor singular plural
1st person laitakaupunkini laitakaupunkimme
2nd person laitakaupunkisi laitakaupunkinne
3rd person laitakaupunkinsa