liimoittua

Finnish

Etymology

liimoittaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈliːmoi̯tːuɑˣ/, [ˈliːmo̞i̯t̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): lii‧moit‧tu‧a

Verb

liimoittua

1. (intransitive) To become gluey.

Conjugation

Inflection of liimoittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liimoitun	en liimoitu	1st sing.	olen liimoittunut	en ole liimoittunut
2nd sing.		liimoitut	et liimoitu	2nd sing.	olet liimoittunut	et ole liimoittunut
3rd sing.		liimoittuu	ei liimoitu	3rd sing.	on liimoittunut	ei ole liimoittunut
1st plur.		liimoitumme	emme liimoitu	1st plur.	olemme liimoittuneet	emme ole liimoittuneet
2nd plur.		liimoitutte	ette liimoitu	2nd plur.	olette liimoittuneet	ette ole liimoittuneet
3rd plur.		liimoittuvat	eivät liimoitu	3rd plur.	ovat liimoittuneet	eivät ole liimoittuneet
passive		liimoitutaan	ei liimoituta	passive	on liimoituttu	ei ole liimoituttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liimoituin	en liimoittunut	1st sing.	olin liimoittunut	en ollut liimoittunut
2nd sing.		liimoituit	et liimoittunut	2nd sing.	olit liimoittunut	et ollut liimoittunut
3rd sing.		liimoittui	ei liimoittunut	3rd sing.	oli liimoittunut	ei ollut liimoittunut
1st plur.		liimoituimme	emme liimoittuneet	1st plur.	olimme liimoittuneet	emme olleet liimoittuneet
2nd plur.		liimoituitte	ette liimoittuneet	2nd plur.	olitte liimoittuneet	ette olleet liimoittuneet
3rd plur.		liimoittuivat	eivät liimoittuneet	3rd plur.	olivat liimoittuneet	eivät olleet liimoittuneet
passive		liimoituttiin	ei liimoituttu	passive	oli liimoituttu	ei ollut liimoituttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liimoittuisin	en liimoittuisi	1st sing.	olisin liimoittunut	en olisi liimoittunut
2nd sing.		liimoittuisit	et liimoittuisi	2nd sing.	olisit liimoittunut	et olisi liimoittunut
3rd sing.		liimoittuisi	ei liimoittuisi	3rd sing.	olisi liimoittunut	ei olisi liimoittunut
1st plur.		liimoittuisimme	emme liimoittuisi	1st plur.	olisimme liimoittuneet	emme olisi liimoittuneet
2nd plur.		liimoittuisitte	ette liimoittuisi	2nd plur.	olisitte liimoittuneet	ette olisi liimoittuneet
3rd plur.		liimoittuisivat	eivät liimoittuisi	3rd plur.	olisivat liimoittuneet	eivät olisi liimoittuneet
passive		liimoituttaisiin	ei liimoituttaisi	passive	olisi liimoituttu	ei olisi liimoituttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		liimoitu	älä liimoitu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		liimoittukoon	älköön liimoittuko	3rd sing.	olkoon liimoittunut	älköön olko liimoittunut
1st plur.		liimoittukaamme	älkäämme liimoittuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		liimoittukaa	älkää liimoittuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		liimoittukoot	älkööt liimoittuko	3rd plur.	olkoot liimoittuneet	älkööt olko liimoittuneet
passive		liimoituttakoon	älköön liimoituttako	passive	olkoon liimoituttu	älköön olko liimoituttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liimoittunen	en liimoittune	1st sing.	lienen liimoittunut	en liene liimoittunut
2nd sing.		liimoittunet	et liimoittune	2nd sing.	lienet liimoittunut	et liene liimoittunut
3rd sing.		liimoittunee	ei liimoittune	3rd sing.	lienee liimoittunut	ei liene liimoittunut
1st plur.		liimoittunemme	emme liimoittune	1st plur.	lienemme liimoittuneet	emme liene liimoittuneet
2nd plur.		liimoittunette	ette liimoittune	2nd plur.	lienette liimoittuneet	ette liene liimoittuneet
3rd plur.		liimoittunevat	eivät liimoittune	3rd plur.	lienevät liimoittuneet	eivät liene liimoittuneet
passive		liimoituttaneen	ei liimoituttane	passive	lienee liimoituttu	ei liene liimoituttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		liimoittua		present	liimoittuva	liimoituttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st liimoittuakseni liimoittuaksemme 2nd liimoittuaksesi liimoittuaksenne 3rd liimoittuakseen liimoittuaksensa		past	liimoittunut	liimoituttu
2nd	inessive2	liimoittuessa	liimoituttaessa	agent3	liimoittuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st liimoittuessani liimoittuessamme 2nd liimoittuessasi liimoittuessanne 3rd liimoittuessaan liimoittuessansa		negative	liimoittumaton
	instructive	liimoittuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	liimoittumassa	—
	elative	liimoittumasta	—
	illative	liimoittumaan	—
	adessive	liimoittumalla	—
	abessive	liimoittumatta	—
	instructive	liimoittuman	liimoituttaman
4th4	verbal noun	liimoittuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st liimoittumaisillani liimoittumaisillamme 2nd liimoittumaisillasi liimoittumaisillanne 3rd liimoittumaisillaan liimoittumaisillansa

Further reading

• “liimoittua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02