third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
moninkertaistuksensa
|
moninkertaistuksensa
|
accusative
|
nom.
|
moninkertaistuksensa
|
moninkertaistuksensa
|
gen.
|
moninkertaistuksensa
|
genitive
|
moninkertaistuksensa
|
moninkertaistustensa moninkertaistuksiensa
|
partitive
|
moninkertaistustaan moninkertaistustansa
|
moninkertaistuksiaan moninkertaistuksiansa
|
inessive
|
moninkertaistuksessaan moninkertaistuksessansa
|
moninkertaistuksissaan moninkertaistuksissansa
|
elative
|
moninkertaistuksestaan moninkertaistuksestansa
|
moninkertaistuksistaan moninkertaistuksistansa
|
illative
|
moninkertaistukseensa
|
moninkertaistuksiinsa
|
adessive
|
moninkertaistuksellaan moninkertaistuksellansa
|
moninkertaistuksillaan moninkertaistuksillansa
|
ablative
|
moninkertaistukseltaan moninkertaistukseltansa
|
moninkertaistuksiltaan moninkertaistuksiltansa
|
allative
|
moninkertaistukselleen moninkertaistuksellensa
|
moninkertaistuksilleen moninkertaistuksillensa
|
essive
|
moninkertaistuksenaan moninkertaistuksenansa
|
moninkertaistuksinaan moninkertaistuksinansa
|
translative
|
moninkertaistuksekseen moninkertaistukseksensa
|
moninkertaistuksikseen moninkertaistuksiksensa
|
abessive
|
moninkertaistuksettaan moninkertaistuksettansa
|
moninkertaistuksittaan moninkertaistuksittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
moninkertaistuksineen moninkertaistuksinensa
|