monivalotus

Finnish

Etymology

moni- (“multiple”) +‎ valotus (“exposure”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmoniˌʋɑlotus/, [ˈmo̞niˌʋɑ̝lo̞t̪us̠]
• Rhymes: -ɑlotus
• Syllabification^(key): mo‧ni‧va‧lo‧tus

Noun

monivalotus

1. (photography) multiple exposure (process)

Declension

Inflection of monivalotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		monivalotus	monivalotukset
genitive		monivalotuksen	monivalotusten monivalotuksien
partitive		monivalotusta	monivalotuksia
illative		monivalotukseen	monivalotuksiin
		singular	plural
nominative		monivalotus	monivalotukset
accusative	nom.	monivalotus	monivalotukset
	gen.	monivalotuksen
genitive		monivalotuksen	monivalotusten monivalotuksien
partitive		monivalotusta	monivalotuksia
inessive		monivalotuksessa	monivalotuksissa
elative		monivalotuksesta	monivalotuksista
illative		monivalotukseen	monivalotuksiin
adessive		monivalotuksella	monivalotuksilla
ablative		monivalotukselta	monivalotuksilta
allative		monivalotukselle	monivalotuksille
essive		monivalotuksena	monivalotuksina
translative		monivalotukseksi	monivalotuksiksi
abessive		monivalotuksetta	monivalotuksitta
instructive		—	monivalotuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of monivalotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative monivalotukseni monivalotukseni accusative nom. monivalotukseni monivalotukseni gen. monivalotukseni genitive monivalotukseni monivalotusteni monivalotuksieni partitive monivalotustani monivalotuksiani inessive monivalotuksessani monivalotuksissani elative monivalotuksestani monivalotuksistani illative monivalotukseeni monivalotuksiini adessive monivalotuksellani monivalotuksillani ablative monivalotukseltani monivalotuksiltani allative monivalotukselleni monivalotuksilleni essive monivalotuksenani monivalotuksinani translative monivalotuksekseni monivalotuksikseni abessive monivalotuksettani monivalotuksittani instructive — — comitative — monivalotuksineni second-person singular possessor singular plural nominative monivalotuksesi monivalotuksesi accusative nom. monivalotuksesi monivalotuksesi gen. monivalotuksesi genitive monivalotuksesi monivalotustesi monivalotuksiesi partitive monivalotustasi monivalotuksiasi inessive monivalotuksessasi monivalotuksissasi elative monivalotuksestasi monivalotuksistasi illative monivalotukseesi monivalotuksiisi adessive monivalotuksellasi monivalotuksillasi ablative monivalotukseltasi monivalotuksiltasi allative monivalotuksellesi monivalotuksillesi essive monivalotuksenasi monivalotuksinasi translative monivalotukseksesi monivalotuksiksesi abessive monivalotuksettasi monivalotuksittasi instructive — — comitative — monivalotuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative monivalotuksemme monivalotuksemme accusative nom. monivalotuksemme monivalotuksemme gen. monivalotuksemme genitive monivalotuksemme monivalotustemme monivalotuksiemme partitive monivalotustamme monivalotuksiamme inessive monivalotuksessamme monivalotuksissamme elative monivalotuksestamme monivalotuksistamme illative monivalotukseemme monivalotuksiimme adessive monivalotuksellamme monivalotuksillamme ablative monivalotukseltamme monivalotuksiltamme allative monivalotuksellemme monivalotuksillemme essive monivalotuksenamme monivalotuksinamme translative monivalotukseksemme monivalotuksiksemme abessive monivalotuksettamme monivalotuksittamme instructive — — comitative — monivalotuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative monivalotuksenne monivalotuksenne accusative nom. monivalotuksenne monivalotuksenne gen. monivalotuksenne genitive monivalotuksenne monivalotustenne monivalotuksienne partitive monivalotustanne monivalotuksianne inessive monivalotuksessanne monivalotuksissanne elative monivalotuksestanne monivalotuksistanne illative monivalotukseenne monivalotuksiinne adessive monivalotuksellanne monivalotuksillanne ablative monivalotukseltanne monivalotuksiltanne allative monivalotuksellenne monivalotuksillenne essive monivalotuksenanne monivalotuksinanne translative monivalotukseksenne monivalotuksiksenne abessive monivalotuksettanne monivalotuksittanne instructive — — comitative — monivalotuksinenne third-person possessor singular plural nominative monivalotuksensa monivalotuksensa accusative nom. monivalotuksensa monivalotuksensa gen. monivalotuksensa genitive monivalotuksensa monivalotustensa monivalotuksiensa partitive monivalotustaan monivalotustansa monivalotuksiaan monivalotuksiansa inessive monivalotuksessaan monivalotuksessansa monivalotuksissaan monivalotuksissansa elative monivalotuksestaan monivalotuksestansa monivalotuksistaan monivalotuksistansa illative monivalotukseensa monivalotuksiinsa adessive monivalotuksellaan monivalotuksellansa monivalotuksillaan monivalotuksillansa ablative monivalotukseltaan monivalotukseltansa monivalotuksiltaan monivalotuksiltansa allative monivalotukselleen monivalotuksellensa monivalotuksilleen monivalotuksillensa essive monivalotuksenaan monivalotuksenansa monivalotuksinaan monivalotuksinansa translative monivalotuksekseen monivalotukseksensa monivalotuksikseen monivalotuksiksensa abessive monivalotuksettaan monivalotuksettansa monivalotuksittaan monivalotuksittansa instructive — — comitative — monivalotuksineen monivalotuksinensa

Synonyms

• päällekkäisvalotus

Derived terms

compounds

• monivalotuskuva