murretutkija

Finnish

Etymology

murre +‎ tutkija

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmurːeˣˌtutkijɑ/, [ˈmurːe̞t̪̚ˌt̪ut̪k̟ijɑ̝]
• Rhymes: -utkijɑ
• Syllabification^(key): mur‧re‧tut‧ki‧ja

Noun

murretutkija

1. dialectologist, dialect researcher

Declension

Inflection of murretutkija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		murretutkija	murretutkijat
genitive		murretutkijan	murretutkijoiden murretutkijoitten
partitive		murretutkijaa	murretutkijoita
illative		murretutkijaan	murretutkijoihin
		singular	plural
nominative		murretutkija	murretutkijat
accusative	nom.	murretutkija	murretutkijat
	gen.	murretutkijan
genitive		murretutkijan	murretutkijoiden murretutkijoitten murretutkijainrare
partitive		murretutkijaa	murretutkijoita
inessive		murretutkijassa	murretutkijoissa
elative		murretutkijasta	murretutkijoista
illative		murretutkijaan	murretutkijoihin
adessive		murretutkijalla	murretutkijoilla
ablative		murretutkijalta	murretutkijoilta
allative		murretutkijalle	murretutkijoille
essive		murretutkijana	murretutkijoina
translative		murretutkijaksi	murretutkijoiksi
abessive		murretutkijatta	murretutkijoitta
instructive		—	murretutkijoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of murretutkija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative murretutkijani murretutkijani accusative nom. murretutkijani murretutkijani gen. murretutkijani genitive murretutkijani murretutkijoideni murretutkijoitteni murretutkijainirare partitive murretutkijaani murretutkijoitani inessive murretutkijassani murretutkijoissani elative murretutkijastani murretutkijoistani illative murretutkijaani murretutkijoihini adessive murretutkijallani murretutkijoillani ablative murretutkijaltani murretutkijoiltani allative murretutkijalleni murretutkijoilleni essive murretutkijanani murretutkijoinani translative murretutkijakseni murretutkijoikseni abessive murretutkijattani murretutkijoittani instructive — — comitative — murretutkijoineni second-person singular possessor singular plural nominative murretutkijasi murretutkijasi accusative nom. murretutkijasi murretutkijasi gen. murretutkijasi genitive murretutkijasi murretutkijoidesi murretutkijoittesi murretutkijaisirare partitive murretutkijaasi murretutkijoitasi inessive murretutkijassasi murretutkijoissasi elative murretutkijastasi murretutkijoistasi illative murretutkijaasi murretutkijoihisi adessive murretutkijallasi murretutkijoillasi ablative murretutkijaltasi murretutkijoiltasi allative murretutkijallesi murretutkijoillesi essive murretutkijanasi murretutkijoinasi translative murretutkijaksesi murretutkijoiksesi abessive murretutkijattasi murretutkijoittasi instructive — — comitative — murretutkijoinesi first-person plural possessor singular plural nominative murretutkijamme murretutkijamme accusative nom. murretutkijamme murretutkijamme gen. murretutkijamme genitive murretutkijamme murretutkijoidemme murretutkijoittemme murretutkijaimmerare partitive murretutkijaamme murretutkijoitamme inessive murretutkijassamme murretutkijoissamme elative murretutkijastamme murretutkijoistamme illative murretutkijaamme murretutkijoihimme adessive murretutkijallamme murretutkijoillamme ablative murretutkijaltamme murretutkijoiltamme allative murretutkijallemme murretutkijoillemme essive murretutkijanamme murretutkijoinamme translative murretutkijaksemme murretutkijoiksemme abessive murretutkijattamme murretutkijoittamme instructive — — comitative — murretutkijoinemme second-person plural possessor singular plural nominative murretutkijanne murretutkijanne accusative nom. murretutkijanne murretutkijanne gen. murretutkijanne genitive murretutkijanne murretutkijoidenne murretutkijoittenne murretutkijainnerare partitive murretutkijaanne murretutkijoitanne inessive murretutkijassanne murretutkijoissanne elative murretutkijastanne murretutkijoistanne illative murretutkijaanne murretutkijoihinne adessive murretutkijallanne murretutkijoillanne ablative murretutkijaltanne murretutkijoiltanne allative murretutkijallenne murretutkijoillenne essive murretutkijananne murretutkijoinanne translative murretutkijaksenne murretutkijoiksenne abessive murretutkijattanne murretutkijoittanne instructive — — comitative — murretutkijoinenne third-person possessor singular plural nominative murretutkijansa murretutkijansa accusative nom. murretutkijansa murretutkijansa gen. murretutkijansa genitive murretutkijansa murretutkijoidensa murretutkijoittensa murretutkijainsarare partitive murretutkijaansa murretutkijoitaan murretutkijoitansa inessive murretutkijassaan murretutkijassansa murretutkijoissaan murretutkijoissansa elative murretutkijastaan murretutkijastansa murretutkijoistaan murretutkijoistansa illative murretutkijaansa murretutkijoihinsa adessive murretutkijallaan murretutkijallansa murretutkijoillaan murretutkijoillansa ablative murretutkijaltaan murretutkijaltansa murretutkijoiltaan murretutkijoiltansa allative murretutkijalleen murretutkijallensa murretutkijoilleen murretutkijoillensa essive murretutkijanaan murretutkijanansa murretutkijoinaan murretutkijoinansa translative murretutkijakseen murretutkijaksensa murretutkijoikseen murretutkijoiksensa abessive murretutkijattaan murretutkijattansa murretutkijoittaan murretutkijoittansa instructive — — comitative — murretutkijoineen murretutkijoinensa