murtumaton

Finnish

Etymology

murtua +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmurtumɑton/, [ˈmurt̪uˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Syllabification^(key): mur‧tu‧ma‧ton

Adjective

murtumaton

1. unbreakable, unbroken

Declension

Inflection of murtumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		murtumaton	murtumattomat
genitive		murtumattoman	murtumattomien
partitive		murtumatonta	murtumattomia
illative		murtumattomaan	murtumattomiin
		singular	plural
nominative		murtumaton	murtumattomat
accusative	nom.	murtumaton	murtumattomat
	gen.	murtumattoman
genitive		murtumattoman	murtumattomien murtumatontenrare
partitive		murtumatonta	murtumattomia
inessive		murtumattomassa	murtumattomissa
elative		murtumattomasta	murtumattomista
illative		murtumattomaan	murtumattomiin
adessive		murtumattomalla	murtumattomilla
ablative		murtumattomalta	murtumattomilta
allative		murtumattomalle	murtumattomille
essive		murtumattomana	murtumattomina
translative		murtumattomaksi	murtumattomiksi
abessive		murtumattomatta	murtumattomitta
instructive		—	murtumattomin
comitative		—	murtumattomine

Possessive forms of murtumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative murtumattomani murtumattomani accusative nom. murtumattomani murtumattomani gen. murtumattomani genitive murtumattomani murtumattomieni murtumatontenirare partitive murtumatontani murtumattomiani inessive murtumattomassani murtumattomissani elative murtumattomastani murtumattomistani illative murtumattomaani murtumattomiini adessive murtumattomallani murtumattomillani ablative murtumattomaltani murtumattomiltani allative murtumattomalleni murtumattomilleni essive murtumattomanani murtumattominani translative murtumattomakseni murtumattomikseni abessive murtumattomattani murtumattomittani instructive — — comitative — murtumattomineni second-person singular possessor singular plural nominative murtumattomasi murtumattomasi accusative nom. murtumattomasi murtumattomasi gen. murtumattomasi genitive murtumattomasi murtumattomiesi murtumatontesirare partitive murtumatontasi murtumattomiasi inessive murtumattomassasi murtumattomissasi elative murtumattomastasi murtumattomistasi illative murtumattomaasi murtumattomiisi adessive murtumattomallasi murtumattomillasi ablative murtumattomaltasi murtumattomiltasi allative murtumattomallesi murtumattomillesi essive murtumattomanasi murtumattominasi translative murtumattomaksesi murtumattomiksesi abessive murtumattomattasi murtumattomittasi instructive — — comitative — murtumattominesi first-person plural possessor singular plural nominative murtumattomamme murtumattomamme accusative nom. murtumattomamme murtumattomamme gen. murtumattomamme genitive murtumattomamme murtumattomiemme murtumatontemmerare partitive murtumatontamme murtumattomiamme inessive murtumattomassamme murtumattomissamme elative murtumattomastamme murtumattomistamme illative murtumattomaamme murtumattomiimme adessive murtumattomallamme murtumattomillamme ablative murtumattomaltamme murtumattomiltamme allative murtumattomallemme murtumattomillemme essive murtumattomanamme murtumattominamme translative murtumattomaksemme murtumattomiksemme abessive murtumattomattamme murtumattomittamme instructive — — comitative — murtumattominemme second-person plural possessor singular plural nominative murtumattomanne murtumattomanne accusative nom. murtumattomanne murtumattomanne gen. murtumattomanne genitive murtumattomanne murtumattomienne murtumatontennerare partitive murtumatontanne murtumattomianne inessive murtumattomassanne murtumattomissanne elative murtumattomastanne murtumattomistanne illative murtumattomaanne murtumattomiinne adessive murtumattomallanne murtumattomillanne ablative murtumattomaltanne murtumattomiltanne allative murtumattomallenne murtumattomillenne essive murtumattomananne murtumattominanne translative murtumattomaksenne murtumattomiksenne abessive murtumattomattanne murtumattomittanne instructive — — comitative — murtumattominenne third-person possessor singular plural nominative murtumattomansa murtumattomansa accusative nom. murtumattomansa murtumattomansa gen. murtumattomansa genitive murtumattomansa murtumattomiensa murtumatontensarare partitive murtumatontaan murtumatontansa murtumattomiaan murtumattomiansa inessive murtumattomassaan murtumattomassansa murtumattomissaan murtumattomissansa elative murtumattomastaan murtumattomastansa murtumattomistaan murtumattomistansa illative murtumattomaansa murtumattomiinsa adessive murtumattomallaan murtumattomallansa murtumattomillaan murtumattomillansa ablative murtumattomaltaan murtumattomaltansa murtumattomiltaan murtumattomiltansa allative murtumattomalleen murtumattomallensa murtumattomilleen murtumattomillensa essive murtumattomanaan murtumattomanansa murtumattominaan murtumattominansa translative murtumattomakseen murtumattomaksensa murtumattomikseen murtumattomiksensa abessive murtumattomattaan murtumattomattansa murtumattomittaan murtumattomittansa instructive — — comitative — murtumattomineen murtumattominensa

Derived terms

• murtumattomasti
• murtumattomuus

 

Participle

murtumaton

1. negative participle of murtua

Further reading

• “murtumaton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03