naavoittua

Finnish

Etymology

naava +‎ -oittua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈnɑːʋoi̯tːuɑˣ/, [ˈnɑ̝ːʋo̞i̯t̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): naa‧voit‧tu‧a

Verb

naavoittua

1. (intransitive) to gather beard moss

Conjugation

Inflection of naavoittua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naavoitun	en naavoitu	1st sing.	olen naavoittunut	en ole naavoittunut
2nd sing.		naavoitut	et naavoitu	2nd sing.	olet naavoittunut	et ole naavoittunut
3rd sing.		naavoittuu	ei naavoitu	3rd sing.	on naavoittunut	ei ole naavoittunut
1st plur.		naavoitumme	emme naavoitu	1st plur.	olemme naavoittuneet	emme ole naavoittuneet
2nd plur.		naavoitutte	ette naavoitu	2nd plur.	olette naavoittuneet	ette ole naavoittuneet
3rd plur.		naavoittuvat	eivät naavoitu	3rd plur.	ovat naavoittuneet	eivät ole naavoittuneet
passive		naavoitutaan	ei naavoituta	passive	on naavoituttu	ei ole naavoituttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naavoituin	en naavoittunut	1st sing.	olin naavoittunut	en ollut naavoittunut
2nd sing.		naavoituit	et naavoittunut	2nd sing.	olit naavoittunut	et ollut naavoittunut
3rd sing.		naavoittui	ei naavoittunut	3rd sing.	oli naavoittunut	ei ollut naavoittunut
1st plur.		naavoituimme	emme naavoittuneet	1st plur.	olimme naavoittuneet	emme olleet naavoittuneet
2nd plur.		naavoituitte	ette naavoittuneet	2nd plur.	olitte naavoittuneet	ette olleet naavoittuneet
3rd plur.		naavoittuivat	eivät naavoittuneet	3rd plur.	olivat naavoittuneet	eivät olleet naavoittuneet
passive		naavoituttiin	ei naavoituttu	passive	oli naavoituttu	ei ollut naavoituttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naavoittuisin	en naavoittuisi	1st sing.	olisin naavoittunut	en olisi naavoittunut
2nd sing.		naavoittuisit	et naavoittuisi	2nd sing.	olisit naavoittunut	et olisi naavoittunut
3rd sing.		naavoittuisi	ei naavoittuisi	3rd sing.	olisi naavoittunut	ei olisi naavoittunut
1st plur.		naavoittuisimme	emme naavoittuisi	1st plur.	olisimme naavoittuneet	emme olisi naavoittuneet
2nd plur.		naavoittuisitte	ette naavoittuisi	2nd plur.	olisitte naavoittuneet	ette olisi naavoittuneet
3rd plur.		naavoittuisivat	eivät naavoittuisi	3rd plur.	olisivat naavoittuneet	eivät olisi naavoittuneet
passive		naavoituttaisiin	ei naavoituttaisi	passive	olisi naavoituttu	ei olisi naavoituttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		naavoitu	älä naavoitu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		naavoittukoon	älköön naavoittuko	3rd sing.	olkoon naavoittunut	älköön olko naavoittunut
1st plur.		naavoittukaamme	älkäämme naavoittuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		naavoittukaa	älkää naavoittuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		naavoittukoot	älkööt naavoittuko	3rd plur.	olkoot naavoittuneet	älkööt olko naavoittuneet
passive		naavoituttakoon	älköön naavoituttako	passive	olkoon naavoituttu	älköön olko naavoituttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		naavoittunen	en naavoittune	1st sing.	lienen naavoittunut	en liene naavoittunut
2nd sing.		naavoittunet	et naavoittune	2nd sing.	lienet naavoittunut	et liene naavoittunut
3rd sing.		naavoittunee	ei naavoittune	3rd sing.	lienee naavoittunut	ei liene naavoittunut
1st plur.		naavoittunemme	emme naavoittune	1st plur.	lienemme naavoittuneet	emme liene naavoittuneet
2nd plur.		naavoittunette	ette naavoittune	2nd plur.	lienette naavoittuneet	ette liene naavoittuneet
3rd plur.		naavoittunevat	eivät naavoittune	3rd plur.	lienevät naavoittuneet	eivät liene naavoittuneet
passive		naavoituttaneen	ei naavoituttane	passive	lienee naavoituttu	ei liene naavoituttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		naavoittua		present	naavoittuva	naavoituttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st naavoittuakseni naavoittuaksemme 2nd naavoittuaksesi naavoittuaksenne 3rd naavoittuakseen naavoittuaksensa		past	naavoittunut	naavoituttu
2nd	inessive2	naavoittuessa	naavoituttaessa	agent3	naavoittuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st naavoittuessani naavoittuessamme 2nd naavoittuessasi naavoittuessanne 3rd naavoittuessaan naavoittuessansa		negative	naavoittumaton
	instructive	naavoittuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	naavoittumassa	—
	elative	naavoittumasta	—
	illative	naavoittumaan	—
	adessive	naavoittumalla	—
	abessive	naavoittumatta	—
	instructive	naavoittuman	naavoituttaman
4th4	verbal noun	naavoittuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st naavoittumaisillani naavoittumaisillamme 2nd naavoittumaisillasi naavoittumaisillanne 3rd naavoittumaisillaan naavoittumaisillansa

Further reading

• “naavoittua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03