Finnish edit

Etymology edit

normaalistaa +‎ -ua

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈnormɑːlistuɑˣ/, [ˈno̞rmɑ̝ːˌlis̠tuɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -istuɑ
  • Syllabification(key): nor‧maa‧lis‧tu‧a

Verb edit

normaalistua

  1. (intransitive) To be normalized.

Conjugation edit

Inflection of normaalistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistun en normaalistu 1st sing. olen normaalistunut en ole normaalistunut
2nd sing. normaalistut et normaalistu 2nd sing. olet normaalistunut et ole normaalistunut
3rd sing. normaalistuu ei normaalistu 3rd sing. on normaalistunut ei ole normaalistunut
1st plur. normaalistumme emme normaalistu 1st plur. olemme normaalistuneet emme ole normaalistuneet
2nd plur. normaalistutte ette normaalistu 2nd plur. olette normaalistuneet ette ole normaalistuneet
3rd plur. normaalistuvat eivät normaalistu 3rd plur. ovat normaalistuneet eivät ole normaalistuneet
passive normaalistutaan ei normaalistuta passive on normaalistuttu ei ole normaalistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistuin en normaalistunut 1st sing. olin normaalistunut en ollut normaalistunut
2nd sing. normaalistuit et normaalistunut 2nd sing. olit normaalistunut et ollut normaalistunut
3rd sing. normaalistui ei normaalistunut 3rd sing. oli normaalistunut ei ollut normaalistunut
1st plur. normaalistuimme emme normaalistuneet 1st plur. olimme normaalistuneet emme olleet normaalistuneet
2nd plur. normaalistuitte ette normaalistuneet 2nd plur. olitte normaalistuneet ette olleet normaalistuneet
3rd plur. normaalistuivat eivät normaalistuneet 3rd plur. olivat normaalistuneet eivät olleet normaalistuneet
passive normaalistuttiin ei normaalistuttu passive oli normaalistuttu ei ollut normaalistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistuisin en normaalistuisi 1st sing. olisin normaalistunut en olisi normaalistunut
2nd sing. normaalistuisit et normaalistuisi 2nd sing. olisit normaalistunut et olisi normaalistunut
3rd sing. normaalistuisi ei normaalistuisi 3rd sing. olisi normaalistunut ei olisi normaalistunut
1st plur. normaalistuisimme emme normaalistuisi 1st plur. olisimme normaalistuneet emme olisi normaalistuneet
2nd plur. normaalistuisitte ette normaalistuisi 2nd plur. olisitte normaalistuneet ette olisi normaalistuneet
3rd plur. normaalistuisivat eivät normaalistuisi 3rd plur. olisivat normaalistuneet eivät olisi normaalistuneet
passive normaalistuttaisiin ei normaalistuttaisi passive olisi normaalistuttu ei olisi normaalistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. normaalistu älä normaalistu 2nd sing.
3rd sing. normaalistukoon älköön normaalistuko 3rd sing. olkoon normaalistunut älköön olko normaalistunut
1st plur. normaalistukaamme älkäämme normaalistuko 1st plur.
2nd plur. normaalistukaa älkää normaalistuko 2nd plur.
3rd plur. normaalistukoot älkööt normaalistuko 3rd plur. olkoot normaalistuneet älkööt olko normaalistuneet
passive normaalistuttakoon älköön normaalistuttako passive olkoon normaalistuttu älköön olko normaalistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistunen en normaalistune 1st sing. lienen normaalistunut en liene normaalistunut
2nd sing. normaalistunet et normaalistune 2nd sing. lienet normaalistunut et liene normaalistunut
3rd sing. normaalistunee ei normaalistune 3rd sing. lienee normaalistunut ei liene normaalistunut
1st plur. normaalistunemme emme normaalistune 1st plur. lienemme normaalistuneet emme liene normaalistuneet
2nd plur. normaalistunette ette normaalistune 2nd plur. lienette normaalistuneet ette liene normaalistuneet
3rd plur. normaalistunevat eivät normaalistune 3rd plur. lienevät normaalistuneet eivät liene normaalistuneet
passive normaalistuttaneen ei normaalistuttane passive lienee normaalistuttu ei liene normaalistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st normaalistua present normaalistuva normaalistuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st normaalistuakseni normaalistuaksemme
2nd normaalistuaksesi normaalistuaksenne
3rd normaalistuakseen
normaalistuaksensa
past normaalistunut normaalistuttu
2nd inessive2 normaalistuessa normaalistuttaessa agent3 normaalistuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st normaalistuessani normaalistuessamme
2nd normaalistuessasi normaalistuessanne
3rd normaalistuessaan
normaalistuessansa
negative normaalistumaton
instructive normaalistuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive normaalistumassa
elative normaalistumasta
illative normaalistumaan
adessive normaalistumalla
abessive normaalistumatta
instructive normaalistuman normaalistuttaman
4th4 verbal noun normaalistuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st normaalistumaisillani normaalistumaisillamme
2nd normaalistumaisillasi normaalistumaisillanne
3rd normaalistumaisillaan
normaalistumaisillansa

Related terms edit

Further reading edit