oikeusasema

Finnish

Etymology

oikeus- (“legal”) +‎ asema (“status”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯keusˌɑsemɑ/, [ˈo̞i̯k̟e̞us̠ˌɑ̝s̠e̞mɑ̝]
• Rhymes: -ɑsemɑ
• Syllabification^(key): oi‧ke‧us‧a‧se‧ma

Noun

oikeusasema

1. (law) status (legal condition of a person or thing)

   valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskeva yleissopimus

   Convention relating to the Status of Stateless Persons

Declension

Inflection of oikeusasema (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		oikeusasema	oikeusasemat
genitive		oikeusaseman	oikeusasemien
partitive		oikeusasemaa	oikeusasemia
illative		oikeusasemaan	oikeusasemiin
		singular	plural
nominative		oikeusasema	oikeusasemat
accusative	nom.	oikeusasema	oikeusasemat
	gen.	oikeusaseman
genitive		oikeusaseman	oikeusasemien oikeusasemainrare
partitive		oikeusasemaa	oikeusasemia
inessive		oikeusasemassa	oikeusasemissa
elative		oikeusasemasta	oikeusasemista
illative		oikeusasemaan	oikeusasemiin
adessive		oikeusasemalla	oikeusasemilla
ablative		oikeusasemalta	oikeusasemilta
allative		oikeusasemalle	oikeusasemille
essive		oikeusasemana	oikeusasemina
translative		oikeusasemaksi	oikeusasemiksi
abessive		oikeusasematta	oikeusasemitta
instructive		—	oikeusasemin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oikeusasema (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oikeusasemani oikeusasemani accusative nom. oikeusasemani oikeusasemani gen. oikeusasemani genitive oikeusasemani oikeusasemieni oikeusasemainirare partitive oikeusasemaani oikeusasemiani inessive oikeusasemassani oikeusasemissani elative oikeusasemastani oikeusasemistani illative oikeusasemaani oikeusasemiini adessive oikeusasemallani oikeusasemillani ablative oikeusasemaltani oikeusasemiltani allative oikeusasemalleni oikeusasemilleni essive oikeusasemanani oikeusaseminani translative oikeusasemakseni oikeusasemikseni abessive oikeusasemattani oikeusasemittani instructive — — comitative — oikeusasemineni second-person singular possessor singular plural nominative oikeusasemasi oikeusasemasi accusative nom. oikeusasemasi oikeusasemasi gen. oikeusasemasi genitive oikeusasemasi oikeusasemiesi oikeusasemaisirare partitive oikeusasemaasi oikeusasemiasi inessive oikeusasemassasi oikeusasemissasi elative oikeusasemastasi oikeusasemistasi illative oikeusasemaasi oikeusasemiisi adessive oikeusasemallasi oikeusasemillasi ablative oikeusasemaltasi oikeusasemiltasi allative oikeusasemallesi oikeusasemillesi essive oikeusasemanasi oikeusaseminasi translative oikeusasemaksesi oikeusasemiksesi abessive oikeusasemattasi oikeusasemittasi instructive — — comitative — oikeusaseminesi first-person plural possessor singular plural nominative oikeusasemamme oikeusasemamme accusative nom. oikeusasemamme oikeusasemamme gen. oikeusasemamme genitive oikeusasemamme oikeusasemiemme oikeusasemaimmerare partitive oikeusasemaamme oikeusasemiamme inessive oikeusasemassamme oikeusasemissamme elative oikeusasemastamme oikeusasemistamme illative oikeusasemaamme oikeusasemiimme adessive oikeusasemallamme oikeusasemillamme ablative oikeusasemaltamme oikeusasemiltamme allative oikeusasemallemme oikeusasemillemme essive oikeusasemanamme oikeusaseminamme translative oikeusasemaksemme oikeusasemiksemme abessive oikeusasemattamme oikeusasemittamme instructive — — comitative — oikeusaseminemme second-person plural possessor singular plural nominative oikeusasemanne oikeusasemanne accusative nom. oikeusasemanne oikeusasemanne gen. oikeusasemanne genitive oikeusasemanne oikeusasemienne oikeusasemainnerare partitive oikeusasemaanne oikeusasemianne inessive oikeusasemassanne oikeusasemissanne elative oikeusasemastanne oikeusasemistanne illative oikeusasemaanne oikeusasemiinne adessive oikeusasemallanne oikeusasemillanne ablative oikeusasemaltanne oikeusasemiltanne allative oikeusasemallenne oikeusasemillenne essive oikeusasemananne oikeusaseminanne translative oikeusasemaksenne oikeusasemiksenne abessive oikeusasemattanne oikeusasemittanne instructive — — comitative — oikeusaseminenne third-person possessor singular plural nominative oikeusasemansa oikeusasemansa accusative nom. oikeusasemansa oikeusasemansa gen. oikeusasemansa genitive oikeusasemansa oikeusasemiensa oikeusasemainsarare partitive oikeusasemaansa oikeusasemiaan oikeusasemiansa inessive oikeusasemassaan oikeusasemassansa oikeusasemissaan oikeusasemissansa elative oikeusasemastaan oikeusasemastansa oikeusasemistaan oikeusasemistansa illative oikeusasemaansa oikeusasemiinsa adessive oikeusasemallaan oikeusasemallansa oikeusasemillaan oikeusasemillansa ablative oikeusasemaltaan oikeusasemaltansa oikeusasemiltaan oikeusasemiltansa allative oikeusasemalleen oikeusasemallensa oikeusasemilleen oikeusasemillensa essive oikeusasemanaan oikeusasemanansa oikeusaseminaan oikeusaseminansa translative oikeusasemakseen oikeusasemaksensa oikeusasemikseen oikeusasemiksensa abessive oikeusasemattaan oikeusasemattansa oikeusasemittaan oikeusasemittansa instructive — — comitative — oikeusasemineen oikeusaseminensa

Further reading

• “oikeusasema”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03