omanarvontunto

Finnish

Etymology

oman +‎ arvon +‎ tunto

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈomɑnˌɑrʋonˌtunto/, [ˈo̞mɑ̝nˌɑ̝rʋo̞n̪ˌt̪un̪t̪o̞]
• Rhymes: -unto
• Syllabification^(key): o‧man‧ar‧von‧tun‧to

Noun

omanarvontunto

1. self-esteem, self-worth, self-respect

Declension

Inflection of omanarvontunto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		omanarvontunto	omanarvontunnot
genitive		omanarvontunnon	omanarvontuntojen
partitive		omanarvontuntoa	omanarvontuntoja
illative		omanarvontuntoon	omanarvontuntoihin
		singular	plural
nominative		omanarvontunto	omanarvontunnot
accusative	nom.	omanarvontunto	omanarvontunnot
	gen.	omanarvontunnon
genitive		omanarvontunnon	omanarvontuntojen
partitive		omanarvontuntoa	omanarvontuntoja
inessive		omanarvontunnossa	omanarvontunnoissa
elative		omanarvontunnosta	omanarvontunnoista
illative		omanarvontuntoon	omanarvontuntoihin
adessive		omanarvontunnolla	omanarvontunnoilla
ablative		omanarvontunnolta	omanarvontunnoilta
allative		omanarvontunnolle	omanarvontunnoille
essive		omanarvontuntona	omanarvontuntoina
translative		omanarvontunnoksi	omanarvontunnoiksi
abessive		omanarvontunnotta	omanarvontunnoitta
instructive		—	omanarvontunnoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of omanarvontunto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative omanarvontuntoni omanarvontuntoni accusative nom. omanarvontuntoni omanarvontuntoni gen. omanarvontuntoni genitive omanarvontuntoni omanarvontuntojeni partitive omanarvontuntoani omanarvontuntojani inessive omanarvontunnossani omanarvontunnoissani elative omanarvontunnostani omanarvontunnoistani illative omanarvontuntooni omanarvontuntoihini adessive omanarvontunnollani omanarvontunnoillani ablative omanarvontunnoltani omanarvontunnoiltani allative omanarvontunnolleni omanarvontunnoilleni essive omanarvontuntonani omanarvontuntoinani translative omanarvontunnokseni omanarvontunnoikseni abessive omanarvontunnottani omanarvontunnoittani instructive — — comitative — omanarvontuntoineni second-person singular possessor singular plural nominative omanarvontuntosi omanarvontuntosi accusative nom. omanarvontuntosi omanarvontuntosi gen. omanarvontuntosi genitive omanarvontuntosi omanarvontuntojesi partitive omanarvontuntoasi omanarvontuntojasi inessive omanarvontunnossasi omanarvontunnoissasi elative omanarvontunnostasi omanarvontunnoistasi illative omanarvontuntoosi omanarvontuntoihisi adessive omanarvontunnollasi omanarvontunnoillasi ablative omanarvontunnoltasi omanarvontunnoiltasi allative omanarvontunnollesi omanarvontunnoillesi essive omanarvontuntonasi omanarvontuntoinasi translative omanarvontunnoksesi omanarvontunnoiksesi abessive omanarvontunnottasi omanarvontunnoittasi instructive — — comitative — omanarvontuntoinesi first-person plural possessor singular plural nominative omanarvontuntomme omanarvontuntomme accusative nom. omanarvontuntomme omanarvontuntomme gen. omanarvontuntomme genitive omanarvontuntomme omanarvontuntojemme partitive omanarvontuntoamme omanarvontuntojamme inessive omanarvontunnossamme omanarvontunnoissamme elative omanarvontunnostamme omanarvontunnoistamme illative omanarvontuntoomme omanarvontuntoihimme adessive omanarvontunnollamme omanarvontunnoillamme ablative omanarvontunnoltamme omanarvontunnoiltamme allative omanarvontunnollemme omanarvontunnoillemme essive omanarvontuntonamme omanarvontuntoinamme translative omanarvontunnoksemme omanarvontunnoiksemme abessive omanarvontunnottamme omanarvontunnoittamme instructive — — comitative — omanarvontuntoinemme second-person plural possessor singular plural nominative omanarvontuntonne omanarvontuntonne accusative nom. omanarvontuntonne omanarvontuntonne gen. omanarvontuntonne genitive omanarvontuntonne omanarvontuntojenne partitive omanarvontuntoanne omanarvontuntojanne inessive omanarvontunnossanne omanarvontunnoissanne elative omanarvontunnostanne omanarvontunnoistanne illative omanarvontuntoonne omanarvontuntoihinne adessive omanarvontunnollanne omanarvontunnoillanne ablative omanarvontunnoltanne omanarvontunnoiltanne allative omanarvontunnollenne omanarvontunnoillenne essive omanarvontuntonanne omanarvontuntoinanne translative omanarvontunnoksenne omanarvontunnoiksenne abessive omanarvontunnottanne omanarvontunnoittanne instructive — — comitative — omanarvontuntoinenne third-person possessor singular plural nominative omanarvontuntonsa omanarvontuntonsa accusative nom. omanarvontuntonsa omanarvontuntonsa gen. omanarvontuntonsa genitive omanarvontuntonsa omanarvontuntojensa partitive omanarvontuntoaan omanarvontuntoansa omanarvontuntojaan omanarvontuntojansa inessive omanarvontunnossaan omanarvontunnossansa omanarvontunnoissaan omanarvontunnoissansa elative omanarvontunnostaan omanarvontunnostansa omanarvontunnoistaan omanarvontunnoistansa illative omanarvontuntoonsa omanarvontuntoihinsa adessive omanarvontunnollaan omanarvontunnollansa omanarvontunnoillaan omanarvontunnoillansa ablative omanarvontunnoltaan omanarvontunnoltansa omanarvontunnoiltaan omanarvontunnoiltansa allative omanarvontunnolleen omanarvontunnollensa omanarvontunnoilleen omanarvontunnoillensa essive omanarvontuntonaan omanarvontuntonansa omanarvontuntoinaan omanarvontuntoinansa translative omanarvontunnokseen omanarvontunnoksensa omanarvontunnoikseen omanarvontunnoiksensa abessive omanarvontunnottaan omanarvontunnottansa omanarvontunnoittaan omanarvontunnoittansa instructive — — comitative — omanarvontuntoineen omanarvontuntoinensa

Derived terms

• omanarvontuntoinen

 

Further reading

• “omanarvontunto”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03