omanto

Finnish

Etymology

oma (“own”) +‎ -nto

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈomɑnto/, [ˈo̞mɑ̝n̪t̪o̞]
• Rhymes: -omɑnto
• Syllabification^(key): o‧man‧to

Noun

omanto (dated)

1. (grammar) genitive

Declension

Inflection of omanto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		omanto	omannot
genitive		omannon	omantojen
partitive		omantoa	omantoja
illative		omantoon	omantoihin
		singular	plural
nominative		omanto	omannot
accusative	nom.	omanto	omannot
	gen.	omannon
genitive		omannon	omantojen
partitive		omantoa	omantoja
inessive		omannossa	omannoissa
elative		omannosta	omannoista
illative		omantoon	omantoihin
adessive		omannolla	omannoilla
ablative		omannolta	omannoilta
allative		omannolle	omannoille
essive		omantona	omantoina
translative		omannoksi	omannoiksi
abessive		omannotta	omannoitta
instructive		—	omannoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of omanto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative omantoni omantoni accusative nom. omantoni omantoni gen. omantoni genitive omantoni omantojeni partitive omantoani omantojani inessive omannossani omannoissani elative omannostani omannoistani illative omantooni omantoihini adessive omannollani omannoillani ablative omannoltani omannoiltani allative omannolleni omannoilleni essive omantonani omantoinani translative omannokseni omannoikseni abessive omannottani omannoittani instructive — — comitative — omantoineni second-person singular possessor singular plural nominative omantosi omantosi accusative nom. omantosi omantosi gen. omantosi genitive omantosi omantojesi partitive omantoasi omantojasi inessive omannossasi omannoissasi elative omannostasi omannoistasi illative omantoosi omantoihisi adessive omannollasi omannoillasi ablative omannoltasi omannoiltasi allative omannollesi omannoillesi essive omantonasi omantoinasi translative omannoksesi omannoiksesi abessive omannottasi omannoittasi instructive — — comitative — omantoinesi first-person plural possessor singular plural nominative omantomme omantomme accusative nom. omantomme omantomme gen. omantomme genitive omantomme omantojemme partitive omantoamme omantojamme inessive omannossamme omannoissamme elative omannostamme omannoistamme illative omantoomme omantoihimme adessive omannollamme omannoillamme ablative omannoltamme omannoiltamme allative omannollemme omannoillemme essive omantonamme omantoinamme translative omannoksemme omannoiksemme abessive omannottamme omannoittamme instructive — — comitative — omantoinemme second-person plural possessor singular plural nominative omantonne omantonne accusative nom. omantonne omantonne gen. omantonne genitive omantonne omantojenne partitive omantoanne omantojanne inessive omannossanne omannoissanne elative omannostanne omannoistanne illative omantoonne omantoihinne adessive omannollanne omannoillanne ablative omannoltanne omannoiltanne allative omannollenne omannoillenne essive omantonanne omantoinanne translative omannoksenne omannoiksenne abessive omannottanne omannoittanne instructive — — comitative — omantoinenne third-person possessor singular plural nominative omantonsa omantonsa accusative nom. omantonsa omantonsa gen. omantonsa genitive omantonsa omantojensa partitive omantoaan omantoansa omantojaan omantojansa inessive omannossaan omannossansa omannoissaan omannoissansa elative omannostaan omannostansa omannoistaan omannoistansa illative omantoonsa omantoihinsa adessive omannollaan omannollansa omannoillaan omannoillansa ablative omannoltaan omannoltansa omannoiltaan omannoiltansa allative omannolleen omannollensa omannoilleen omannoillensa essive omantonaan omantonansa omantoinaan omantoinansa translative omannokseen omannoksensa omannoikseen omannoiksensa abessive omannottaan omannottansa omannoittaan omannoittansa instructive — — comitative — omantoineen omantoinensa

Synonyms

• genetiivi