third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
omavoimaistumisensa
|
omavoimaistumisensa
|
accusative
|
nom.
|
omavoimaistumisensa
|
omavoimaistumisensa
|
gen.
|
omavoimaistumisensa
|
genitive
|
omavoimaistumisensa
|
omavoimaistumistensa omavoimaistumisiensa
|
partitive
|
omavoimaistumistaan omavoimaistumistansa
|
omavoimaistumisiaan omavoimaistumisiansa
|
inessive
|
omavoimaistumisessaan omavoimaistumisessansa
|
omavoimaistumisissaan omavoimaistumisissansa
|
elative
|
omavoimaistumisestaan omavoimaistumisestansa
|
omavoimaistumisistaan omavoimaistumisistansa
|
illative
|
omavoimaistumiseensa
|
omavoimaistumisiinsa
|
adessive
|
omavoimaistumisellaan omavoimaistumisellansa
|
omavoimaistumisillaan omavoimaistumisillansa
|
ablative
|
omavoimaistumiseltaan omavoimaistumiseltansa
|
omavoimaistumisiltaan omavoimaistumisiltansa
|
allative
|
omavoimaistumiselleen omavoimaistumisellensa
|
omavoimaistumisilleen omavoimaistumisillensa
|
essive
|
omavoimaistumisenaan omavoimaistumisenansa
|
omavoimaistumisinaan omavoimaistumisinansa
|
translative
|
omavoimaistumisekseen omavoimaistumiseksensa
|
omavoimaistumisikseen omavoimaistumisiksensa
|
abessive
|
omavoimaistumisettaan omavoimaistumisettansa
|
omavoimaistumisittaan omavoimaistumisittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
omavoimaistumisineen omavoimaistumisinensa
|