ortodoksinen

FinnishEdit

EtymologyEdit

ortodoks- +‎ -inen, from Late Latin orthodoxus, from Ancient Greek ὀρθόδοξος (orthódoxos).

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈortoˌdoksinen/, [ˈo̞rt̪o̞ˌdo̞ks̠ine̞n]
  • Rhymes: -oksinen
  • Syllabification(key): or‧to‧dok‧si‧nen

AdjectiveEdit

ortodoksinen (comparative ortodoksisempi, superlative ortodoksisin)

  1. Orthodox (of or pertaining to the Eastern Orthodox Church)
  2. Orthodox (of or pertaining to Orthodox Judaism)
  3. orthodox

DeclensionEdit

Inflection of ortodoksinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ortodoksinen ortodoksiset
genitive ortodoksisen ortodoksisten
ortodoksisien
partitive ortodoksista ortodoksisia
illative ortodoksiseen ortodoksisiin
singular plural
nominative ortodoksinen ortodoksiset
accusative nom. ortodoksinen ortodoksiset
gen. ortodoksisen
genitive ortodoksisen ortodoksisten
ortodoksisien
partitive ortodoksista ortodoksisia
inessive ortodoksisessa ortodoksisissa
elative ortodoksisesta ortodoksisista
illative ortodoksiseen ortodoksisiin
adessive ortodoksisella ortodoksisilla
ablative ortodoksiselta ortodoksisilta
allative ortodoksiselle ortodoksisille
essive ortodoksisena ortodoksisina
translative ortodoksiseksi ortodoksisiksi
instructive ortodoksisin
abessive ortodoksisetta ortodoksisitta
comitative ortodoksisine
Possessive forms of ortodoksinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person ortodoksiseni ortodoksisemme
2nd person ortodoksisesi ortodoksisenne
3rd person ortodoksisensa

SynonymsEdit

Derived termsEdit