pikku

See also: pikku-

Finnish

Etymology

Cognate with Karelian pikku, Veps pikuraine and Votic pikkõrain. Originally a diminutive form of pieni.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpikːu/, [ˈpikːu]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ikːu
• Syllabification^(key): pik‧ku

Adjective

pikku (not comparable, indeclinable, only used attributively)

1. little, small
2. little old

   Yksi pikku pokeripeli silloin tällöin, ei se ole uhkapeliä.

   Just one little old poker game now and then, that's not gambling.

Declension

Indeclinable

Synonyms

• (little): pieni
• (little): pikkuinen
• (little): piskuinen

Derived terms

• alppipikkulepakko
• kashmirinpikkusieppo
• kaukasianpikkupäästäinen
• kiinanpikkuliito-orava
• madagaskarinpikkuhiiri
• nimbanpikkusaukkopäästäinen
• pikkuaivomato
• pikkuaivot (“cerebellum”)
• pikkuasia
• pikkuauto
• pikkudoggilepakko
• pikkuegyptingerbiili
• pikkuhankko
• pikkuhekko
• pikkuhietasinappi
• pikkuhiiri
• pikkuinen (“little, tiny”, adjective)
• pikkuitiö
• pikkukaivajavyötiäinen
• pikkukaniini
• pikkukartta
• pikkukiivi
• pikkula
• pikkulainen
• pikkulantio
• pikkulapsi (“small child”)
• pikkuleinikki
• pikkuluppio
• pikkulämmin
• pikkumangusti
• pikkumarmosetti
• pikkumungo
• pikkunieriä
• pikkunäppärä
• pikkupanda
• pikkupekari
• pikkupika
• pikkupiru
• pikkupoika (“little boy”)
• pikkupuikkija
• pikkupulla
• pikkurasvahiiri
• pikkurokko
• pikkurottasiili
• pikkurousku
• pikkuseikka
• pikkusielu
• pikkusisko (“little sister”)
• pikkusormi (“little finger”)
• pikkutupaija
• pikkutyttö (“little girl”)
• pikkuvalas
• pikkuvauva
• pikkuveli (“little brother”)
• pikkuviha
• pikkuvyötiäismyyrä
• pikkuyksiö
• uzbekistaninpikkujerbo

 

Further reading

• “pikku”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• Pukki, pukki

Greenlandic

Pronunciation

• IPA^(key): /pikːu/

Pronoun

pikku

1. absolute plural of pinnga; those up a medial distance.