pirskahdus

Finnish

Etymology

pirskahtaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpirskɑhdus/, [ˈpirs̠kɑ̝xdus̠]
• Rhymes: -irskɑhdus
• Syllabification^(key): pirs‧kah‧dus

Noun

pirskahdus

1. briefly bursting or dripping

Declension

Inflection of pirskahdus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		pirskahdus	pirskahdukset
genitive		pirskahduksen	pirskahdusten pirskahduksien
partitive		pirskahdusta	pirskahduksia
illative		pirskahdukseen	pirskahduksiin
		singular	plural
nominative		pirskahdus	pirskahdukset
accusative	nom.	pirskahdus	pirskahdukset
	gen.	pirskahduksen
genitive		pirskahduksen	pirskahdusten pirskahduksien
partitive		pirskahdusta	pirskahduksia
inessive		pirskahduksessa	pirskahduksissa
elative		pirskahduksesta	pirskahduksista
illative		pirskahdukseen	pirskahduksiin
adessive		pirskahduksella	pirskahduksilla
ablative		pirskahdukselta	pirskahduksilta
allative		pirskahdukselle	pirskahduksille
essive		pirskahduksena	pirskahduksina
translative		pirskahdukseksi	pirskahduksiksi
abessive		pirskahduksetta	pirskahduksitta
instructive		—	pirskahduksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of pirskahdus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative pirskahdukseni pirskahdukseni accusative nom. pirskahdukseni pirskahdukseni gen. pirskahdukseni genitive pirskahdukseni pirskahdusteni pirskahduksieni partitive pirskahdustani pirskahduksiani inessive pirskahduksessani pirskahduksissani elative pirskahduksestani pirskahduksistani illative pirskahdukseeni pirskahduksiini adessive pirskahduksellani pirskahduksillani ablative pirskahdukseltani pirskahduksiltani allative pirskahdukselleni pirskahduksilleni essive pirskahduksenani pirskahduksinani translative pirskahduksekseni pirskahduksikseni abessive pirskahduksettani pirskahduksittani instructive — — comitative — pirskahduksineni second-person singular possessor singular plural nominative pirskahduksesi pirskahduksesi accusative nom. pirskahduksesi pirskahduksesi gen. pirskahduksesi genitive pirskahduksesi pirskahdustesi pirskahduksiesi partitive pirskahdustasi pirskahduksiasi inessive pirskahduksessasi pirskahduksissasi elative pirskahduksestasi pirskahduksistasi illative pirskahdukseesi pirskahduksiisi adessive pirskahduksellasi pirskahduksillasi ablative pirskahdukseltasi pirskahduksiltasi allative pirskahduksellesi pirskahduksillesi essive pirskahduksenasi pirskahduksinasi translative pirskahdukseksesi pirskahduksiksesi abessive pirskahduksettasi pirskahduksittasi instructive — — comitative — pirskahduksinesi first-person plural possessor singular plural nominative pirskahduksemme pirskahduksemme accusative nom. pirskahduksemme pirskahduksemme gen. pirskahduksemme genitive pirskahduksemme pirskahdustemme pirskahduksiemme partitive pirskahdustamme pirskahduksiamme inessive pirskahduksessamme pirskahduksissamme elative pirskahduksestamme pirskahduksistamme illative pirskahdukseemme pirskahduksiimme adessive pirskahduksellamme pirskahduksillamme ablative pirskahdukseltamme pirskahduksiltamme allative pirskahduksellemme pirskahduksillemme essive pirskahduksenamme pirskahduksinamme translative pirskahdukseksemme pirskahduksiksemme abessive pirskahduksettamme pirskahduksittamme instructive — — comitative — pirskahduksinemme second-person plural possessor singular plural nominative pirskahduksenne pirskahduksenne accusative nom. pirskahduksenne pirskahduksenne gen. pirskahduksenne genitive pirskahduksenne pirskahdustenne pirskahduksienne partitive pirskahdustanne pirskahduksianne inessive pirskahduksessanne pirskahduksissanne elative pirskahduksestanne pirskahduksistanne illative pirskahdukseenne pirskahduksiinne adessive pirskahduksellanne pirskahduksillanne ablative pirskahdukseltanne pirskahduksiltanne allative pirskahduksellenne pirskahduksillenne essive pirskahduksenanne pirskahduksinanne translative pirskahdukseksenne pirskahduksiksenne abessive pirskahduksettanne pirskahduksittanne instructive — — comitative — pirskahduksinenne third-person possessor singular plural nominative pirskahduksensa pirskahduksensa accusative nom. pirskahduksensa pirskahduksensa gen. pirskahduksensa genitive pirskahduksensa pirskahdustensa pirskahduksiensa partitive pirskahdustaan pirskahdustansa pirskahduksiaan pirskahduksiansa inessive pirskahduksessaan pirskahduksessansa pirskahduksissaan pirskahduksissansa elative pirskahduksestaan pirskahduksestansa pirskahduksistaan pirskahduksistansa illative pirskahdukseensa pirskahduksiinsa adessive pirskahduksellaan pirskahduksellansa pirskahduksillaan pirskahduksillansa ablative pirskahdukseltaan pirskahdukseltansa pirskahduksiltaan pirskahduksiltansa allative pirskahdukselleen pirskahduksellensa pirskahduksilleen pirskahduksillensa essive pirskahduksenaan pirskahduksenansa pirskahduksinaan pirskahduksinansa translative pirskahduksekseen pirskahdukseksensa pirskahduksikseen pirskahduksiksensa abessive pirskahduksettaan pirskahduksettansa pirskahduksittaan pirskahduksittansa instructive — — comitative — pirskahduksineen pirskahduksinensa

Further reading

• “pirskahdus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03