punattu

Finnish

Participle

punattu

1. past passive participle of punata

Declension

Inflection of punattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		punattu	punatut
genitive		punatun	punattujen
partitive		punattua	punattuja
illative		punattuun	punattuihin
		singular	plural
nominative		punattu	punatut
accusative	nom.	punattu	punatut
	gen.	punatun
genitive		punatun	punattujen
partitive		punattua	punattuja
inessive		punatussa	punatuissa
elative		punatusta	punatuista
illative		punattuun	punattuihin
adessive		punatulla	punatuilla
ablative		punatulta	punatuilta
allative		punatulle	punatuille
essive		punattuna	punattuina
translative		punatuksi	punatuiksi
abessive		punatutta	punatuitta
instructive		—	punatuin
comitative		—	punattuine

Possessive forms of punattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative punattuni punattuni accusative nom. punattuni punattuni gen. punattuni genitive punattuni punattujeni partitive punattuani punattujani inessive punatussani punatuissani elative punatustani punatuistani illative punattuuni punattuihini adessive punatullani punatuillani ablative punatultani punatuiltani allative punatulleni punatuilleni essive punattunani punattuinani translative punatukseni punatuikseni abessive punatuttani punatuittani instructive — — comitative — punattuineni second-person singular possessor singular plural nominative punattusi punattusi accusative nom. punattusi punattusi gen. punattusi genitive punattusi punattujesi partitive punattuasi punattujasi inessive punatussasi punatuissasi elative punatustasi punatuistasi illative punattuusi punattuihisi adessive punatullasi punatuillasi ablative punatultasi punatuiltasi allative punatullesi punatuillesi essive punattunasi punattuinasi translative punatuksesi punatuiksesi abessive punatuttasi punatuittasi instructive — — comitative — punattuinesi first-person plural possessor singular plural nominative punattumme punattumme accusative nom. punattumme punattumme gen. punattumme genitive punattumme punattujemme partitive punattuamme punattujamme inessive punatussamme punatuissamme elative punatustamme punatuistamme illative punattuumme punattuihimme adessive punatullamme punatuillamme ablative punatultamme punatuiltamme allative punatullemme punatuillemme essive punattunamme punattuinamme translative punatuksemme punatuiksemme abessive punatuttamme punatuittamme instructive — — comitative — punattuinemme second-person plural possessor singular plural nominative punattunne punattunne accusative nom. punattunne punattunne gen. punattunne genitive punattunne punattujenne partitive punattuanne punattujanne inessive punatussanne punatuissanne elative punatustanne punatuistanne illative punattuunne punattuihinne adessive punatullanne punatuillanne ablative punatultanne punatuiltanne allative punatullenne punatuillenne essive punattunanne punattuinanne translative punatuksenne punatuiksenne abessive punatuttanne punatuittanne instructive — — comitative — punattuinenne third-person possessor singular plural nominative punattunsa punattunsa accusative nom. punattunsa punattunsa gen. punattunsa genitive punattunsa punattujensa partitive punattuaan punattuansa punattujaan punattujansa inessive punatussaan punatussansa punatuissaan punatuissansa elative punatustaan punatustansa punatuistaan punatuistansa illative punattuunsa punattuihinsa adessive punatullaan punatullansa punatuillaan punatuillansa ablative punatultaan punatultansa punatuiltaan punatuiltansa allative punatulleen punatullensa punatuilleen punatuillensa essive punattunaan punattunansa punattuinaan punattuinansa translative punatukseen punatuksensa punatuikseen punatuiksensa abessive punatuttaan punatuttansa punatuittaan punatuittansa instructive — — comitative — punattuineen punattuinensa