puoskari
See also: Puoskari
Finnish
editEtymology
editBorrowed from archaic Swedish båskärare, from Middle Low German bārtschērer (“barber”).
Pronunciation
editNoun
editpuoskari
Declension
editInflection of puoskari (Kotus type 6/paperi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | puoskari | puoskarit | |
genitive | puoskarin | puoskarien puoskareiden puoskareitten | |
partitive | puoskaria | puoskareita puoskareja | |
illative | puoskariin | puoskareihin | |
singular | plural | ||
nominative | puoskari | puoskarit | |
accusative | nom. | puoskari | puoskarit |
gen. | puoskarin | ||
genitive | puoskarin | puoskarien puoskareiden puoskareitten | |
partitive | puoskaria | puoskareita puoskareja | |
inessive | puoskarissa | puoskareissa | |
elative | puoskarista | puoskareista | |
illative | puoskariin | puoskareihin | |
adessive | puoskarilla | puoskareilla | |
ablative | puoskarilta | puoskareilta | |
allative | puoskarille | puoskareille | |
essive | puoskarina | puoskareina | |
translative | puoskariksi | puoskareiksi | |
abessive | puoskaritta | puoskareitta | |
instructive | — | puoskarein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
editSee also
editFurther reading
edit- “puoskari”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03