rankki

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑŋkːi/, [ˈrɑ̝ŋkːi]
• Rhymes: -ɑŋkːi
• Syllabification^(key): rank‧ki

Etymology 1

Borrowed from Swedish drank.

Noun

rankki

1. mash, wash, dregs (sediment left behind when manufacturing spirits/liquor or yeast, particularly one from which alcohol has already been extracted)

Declension

Inflection of rankki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative		rankki	rankit
genitive		rankin	rankkien
partitive		rankkia	rankkeja
illative		rankkiin	rankkeihin
		singular	plural
nominative		rankki	rankit
accusative	nom.	rankki	rankit
	gen.	rankin
genitive		rankin	rankkien
partitive		rankkia	rankkeja
inessive		rankissa	rankeissa
elative		rankista	rankeista
illative		rankkiin	rankkeihin
adessive		rankilla	rankeilla
ablative		rankilta	rankeilta
allative		rankille	rankeille
essive		rankkina	rankkeina
translative		rankiksi	rankeiksi
abessive		rankitta	rankeitta
instructive		—	rankein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rankki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rankkini rankkini accusative nom. rankkini rankkini gen. rankkini genitive rankkini rankkieni partitive rankkiani rankkejani inessive rankissani rankeissani elative rankistani rankeistani illative rankkiini rankkeihini adessive rankillani rankeillani ablative rankiltani rankeiltani allative rankilleni rankeilleni essive rankkinani rankkeinani translative rankikseni rankeikseni abessive rankittani rankeittani instructive — — comitative — rankkeineni second-person singular possessor singular plural nominative rankkisi rankkisi accusative nom. rankkisi rankkisi gen. rankkisi genitive rankkisi rankkiesi partitive rankkiasi rankkejasi inessive rankissasi rankeissasi elative rankistasi rankeistasi illative rankkiisi rankkeihisi adessive rankillasi rankeillasi ablative rankiltasi rankeiltasi allative rankillesi rankeillesi essive rankkinasi rankkeinasi translative rankiksesi rankeiksesi abessive rankittasi rankeittasi instructive — — comitative — rankkeinesi first-person plural possessor singular plural nominative rankkimme rankkimme accusative nom. rankkimme rankkimme gen. rankkimme genitive rankkimme rankkiemme partitive rankkiamme rankkejamme inessive rankissamme rankeissamme elative rankistamme rankeistamme illative rankkiimme rankkeihimme adessive rankillamme rankeillamme ablative rankiltamme rankeiltamme allative rankillemme rankeillemme essive rankkinamme rankkeinamme translative rankiksemme rankeiksemme abessive rankittamme rankeittamme instructive — — comitative — rankkeinemme second-person plural possessor singular plural nominative rankkinne rankkinne accusative nom. rankkinne rankkinne gen. rankkinne genitive rankkinne rankkienne partitive rankkianne rankkejanne inessive rankissanne rankeissanne elative rankistanne rankeistanne illative rankkiinne rankkeihinne adessive rankillanne rankeillanne ablative rankiltanne rankeiltanne allative rankillenne rankeillenne essive rankkinanne rankkeinanne translative rankiksenne rankeiksenne abessive rankittanne rankeittanne instructive — — comitative — rankkeinenne third-person possessor singular plural nominative rankkinsa rankkinsa accusative nom. rankkinsa rankkinsa gen. rankkinsa genitive rankkinsa rankkiensa partitive rankkiaan rankkiansa rankkejaan rankkejansa inessive rankissaan rankissansa rankeissaan rankeissansa elative rankistaan rankistansa rankeistaan rankeistansa illative rankkiinsa rankkeihinsa adessive rankillaan rankillansa rankeillaan rankeillansa ablative rankiltaan rankiltansa rankeiltaan rankeiltansa allative rankilleen rankillensa rankeilleen rankeillensa essive rankkinaan rankkinansa rankkeinaan rankkeinansa translative rankikseen rankiksensa rankeikseen rankeiksensa abessive rankittaan rankittansa rankeittaan rankeittansa instructive — — comitative — rankkeineen rankkeinensa

Derived terms

compounds

• rankkitynnyri

 

Further reading

• “rankki”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Borrowed from English rank.

Noun

rankki

1. (mathematics) rank (rank of a group in group theory)

Declension

Inflection of rankki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative		rankki	rankit
genitive		rankin	rankkien
partitive		rankkia	rankkeja
illative		rankkiin	rankkeihin
		singular	plural
nominative		rankki	rankit
accusative	nom.	rankki	rankit
	gen.	rankin
genitive		rankin	rankkien
partitive		rankkia	rankkeja
inessive		rankissa	rankeissa
elative		rankista	rankeista
illative		rankkiin	rankkeihin
adessive		rankilla	rankeilla
ablative		rankilta	rankeilta
allative		rankille	rankeille
essive		rankkina	rankkeina
translative		rankiksi	rankeiksi
abessive		rankitta	rankeitta
instructive		—	rankein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rankki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rankkini rankkini accusative nom. rankkini rankkini gen. rankkini genitive rankkini rankkieni partitive rankkiani rankkejani inessive rankissani rankeissani elative rankistani rankeistani illative rankkiini rankkeihini adessive rankillani rankeillani ablative rankiltani rankeiltani allative rankilleni rankeilleni essive rankkinani rankkeinani translative rankikseni rankeikseni abessive rankittani rankeittani instructive — — comitative — rankkeineni second-person singular possessor singular plural nominative rankkisi rankkisi accusative nom. rankkisi rankkisi gen. rankkisi genitive rankkisi rankkiesi partitive rankkiasi rankkejasi inessive rankissasi rankeissasi elative rankistasi rankeistasi illative rankkiisi rankkeihisi adessive rankillasi rankeillasi ablative rankiltasi rankeiltasi allative rankillesi rankeillesi essive rankkinasi rankkeinasi translative rankiksesi rankeiksesi abessive rankittasi rankeittasi instructive — — comitative — rankkeinesi first-person plural possessor singular plural nominative rankkimme rankkimme accusative nom. rankkimme rankkimme gen. rankkimme genitive rankkimme rankkiemme partitive rankkiamme rankkejamme inessive rankissamme rankeissamme elative rankistamme rankeistamme illative rankkiimme rankkeihimme adessive rankillamme rankeillamme ablative rankiltamme rankeiltamme allative rankillemme rankeillemme essive rankkinamme rankkeinamme translative rankiksemme rankeiksemme abessive rankittamme rankeittamme instructive — — comitative — rankkeinemme second-person plural possessor singular plural nominative rankkinne rankkinne accusative nom. rankkinne rankkinne gen. rankkinne genitive rankkinne rankkienne partitive rankkianne rankkejanne inessive rankissanne rankeissanne elative rankistanne rankeistanne illative rankkiinne rankkeihinne adessive rankillanne rankeillanne ablative rankiltanne rankeiltanne allative rankillenne rankeillenne essive rankkinanne rankkeinanne translative rankiksenne rankeiksenne abessive rankittanne rankeittanne instructive — — comitative — rankkeinenne third-person possessor singular plural nominative rankkinsa rankkinsa accusative nom. rankkinsa rankkinsa gen. rankkinsa genitive rankkinsa rankkiensa partitive rankkiaan rankkiansa rankkejaan rankkejansa inessive rankissaan rankissansa rankeissaan rankeissansa elative rankistaan rankistansa rankeistaan rankeistansa illative rankkiinsa rankkeihinsa adessive rankillaan rankillansa rankeillaan rankeillansa ablative rankiltaan rankiltansa rankeiltaan rankeiltansa allative rankilleen rankillensa rankeilleen rankeillensa essive rankkinaan rankkinansa rankkeinaan rankkeinansa translative rankikseen rankiksensa rankeikseen rankeiksensa abessive rankittaan rankittansa rankeittaan rankeittansa instructive — — comitative — rankkeineen rankkeinensa

Anagrams

• rinkka