ratkaisematon

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑtkɑi̯semɑton/, [ˈrɑ̝t̪kɑ̝i̯ˌs̠e̞mɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -emɑton
• Syllabification^(key): rat‧kai‧se‧ma‧ton

Adjective

ratkaisematon (not comparable)

1. unsolved
2. indecisive

Declension

Inflection of ratkaisematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		ratkaisematon	ratkaisemattomat
genitive		ratkaisemattoman	ratkaisemattomien
partitive		ratkaisematonta	ratkaisemattomia
illative		ratkaisemattomaan	ratkaisemattomiin
		singular	plural
nominative		ratkaisematon	ratkaisemattomat
accusative	nom.	ratkaisematon	ratkaisemattomat
	gen.	ratkaisemattoman
genitive		ratkaisemattoman	ratkaisemattomien ratkaisematontenrare
partitive		ratkaisematonta	ratkaisemattomia
inessive		ratkaisemattomassa	ratkaisemattomissa
elative		ratkaisemattomasta	ratkaisemattomista
illative		ratkaisemattomaan	ratkaisemattomiin
adessive		ratkaisemattomalla	ratkaisemattomilla
ablative		ratkaisemattomalta	ratkaisemattomilta
allative		ratkaisemattomalle	ratkaisemattomille
essive		ratkaisemattomana	ratkaisemattomina
translative		ratkaisemattomaksi	ratkaisemattomiksi
abessive		ratkaisemattomatta	ratkaisemattomitta
instructive		—	ratkaisemattomin
comitative		—	ratkaisemattomine

Possessive forms of ratkaisematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ratkaisemattomani ratkaisemattomani accusative nom. ratkaisemattomani ratkaisemattomani gen. ratkaisemattomani genitive ratkaisemattomani ratkaisemattomieni ratkaisematontenirare partitive ratkaisematontani ratkaisemattomiani inessive ratkaisemattomassani ratkaisemattomissani elative ratkaisemattomastani ratkaisemattomistani illative ratkaisemattomaani ratkaisemattomiini adessive ratkaisemattomallani ratkaisemattomillani ablative ratkaisemattomaltani ratkaisemattomiltani allative ratkaisemattomalleni ratkaisemattomilleni essive ratkaisemattomanani ratkaisemattominani translative ratkaisemattomakseni ratkaisemattomikseni abessive ratkaisemattomattani ratkaisemattomittani instructive — — comitative — ratkaisemattomineni second-person singular possessor singular plural nominative ratkaisemattomasi ratkaisemattomasi accusative nom. ratkaisemattomasi ratkaisemattomasi gen. ratkaisemattomasi genitive ratkaisemattomasi ratkaisemattomiesi ratkaisematontesirare partitive ratkaisematontasi ratkaisemattomiasi inessive ratkaisemattomassasi ratkaisemattomissasi elative ratkaisemattomastasi ratkaisemattomistasi illative ratkaisemattomaasi ratkaisemattomiisi adessive ratkaisemattomallasi ratkaisemattomillasi ablative ratkaisemattomaltasi ratkaisemattomiltasi allative ratkaisemattomallesi ratkaisemattomillesi essive ratkaisemattomanasi ratkaisemattominasi translative ratkaisemattomaksesi ratkaisemattomiksesi abessive ratkaisemattomattasi ratkaisemattomittasi instructive — — comitative — ratkaisemattominesi first-person plural possessor singular plural nominative ratkaisemattomamme ratkaisemattomamme accusative nom. ratkaisemattomamme ratkaisemattomamme gen. ratkaisemattomamme genitive ratkaisemattomamme ratkaisemattomiemme ratkaisematontemmerare partitive ratkaisematontamme ratkaisemattomiamme inessive ratkaisemattomassamme ratkaisemattomissamme elative ratkaisemattomastamme ratkaisemattomistamme illative ratkaisemattomaamme ratkaisemattomiimme adessive ratkaisemattomallamme ratkaisemattomillamme ablative ratkaisemattomaltamme ratkaisemattomiltamme allative ratkaisemattomallemme ratkaisemattomillemme essive ratkaisemattomanamme ratkaisemattominamme translative ratkaisemattomaksemme ratkaisemattomiksemme abessive ratkaisemattomattamme ratkaisemattomittamme instructive — — comitative — ratkaisemattominemme second-person plural possessor singular plural nominative ratkaisemattomanne ratkaisemattomanne accusative nom. ratkaisemattomanne ratkaisemattomanne gen. ratkaisemattomanne genitive ratkaisemattomanne ratkaisemattomienne ratkaisematontennerare partitive ratkaisematontanne ratkaisemattomianne inessive ratkaisemattomassanne ratkaisemattomissanne elative ratkaisemattomastanne ratkaisemattomistanne illative ratkaisemattomaanne ratkaisemattomiinne adessive ratkaisemattomallanne ratkaisemattomillanne ablative ratkaisemattomaltanne ratkaisemattomiltanne allative ratkaisemattomallenne ratkaisemattomillenne essive ratkaisemattomananne ratkaisemattominanne translative ratkaisemattomaksenne ratkaisemattomiksenne abessive ratkaisemattomattanne ratkaisemattomittanne instructive — — comitative — ratkaisemattominenne third-person possessor singular plural nominative ratkaisemattomansa ratkaisemattomansa accusative nom. ratkaisemattomansa ratkaisemattomansa gen. ratkaisemattomansa genitive ratkaisemattomansa ratkaisemattomiensa ratkaisematontensarare partitive ratkaisematontaan ratkaisematontansa ratkaisemattomiaan ratkaisemattomiansa inessive ratkaisemattomassaan ratkaisemattomassansa ratkaisemattomissaan ratkaisemattomissansa elative ratkaisemattomastaan ratkaisemattomastansa ratkaisemattomistaan ratkaisemattomistansa illative ratkaisemattomaansa ratkaisemattomiinsa adessive ratkaisemattomallaan ratkaisemattomallansa ratkaisemattomillaan ratkaisemattomillansa ablative ratkaisemattomaltaan ratkaisemattomaltansa ratkaisemattomiltaan ratkaisemattomiltansa allative ratkaisemattomalleen ratkaisemattomallensa ratkaisemattomilleen ratkaisemattomillensa essive ratkaisemattomanaan ratkaisemattomanansa ratkaisemattominaan ratkaisemattominansa translative ratkaisemattomakseen ratkaisemattomaksensa ratkaisemattomikseen ratkaisemattomiksensa abessive ratkaisemattomattaan ratkaisemattomattansa ratkaisemattomittaan ratkaisemattomittansa instructive — — comitative — ratkaisemattomineen ratkaisemattominensa

Antonyms

• ratkaistu

Derived terms

• ratkaisemattomasti
• ratkaisemattomuus

See also

• ratkeamaton

Participle

ratkaisematon

1. negative participle of ratkaista

Declension

Inflection of ratkaisematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		ratkaisematon	ratkaisemattomat
genitive		ratkaisemattoman	ratkaisemattomien
partitive		ratkaisematonta	ratkaisemattomia
illative		ratkaisemattomaan	ratkaisemattomiin
		singular	plural
nominative		ratkaisematon	ratkaisemattomat
accusative	nom.	ratkaisematon	ratkaisemattomat
	gen.	ratkaisemattoman
genitive		ratkaisemattoman	ratkaisemattomien ratkaisematontenrare
partitive		ratkaisematonta	ratkaisemattomia
inessive		ratkaisemattomassa	ratkaisemattomissa
elative		ratkaisemattomasta	ratkaisemattomista
illative		ratkaisemattomaan	ratkaisemattomiin
adessive		ratkaisemattomalla	ratkaisemattomilla
ablative		ratkaisemattomalta	ratkaisemattomilta
allative		ratkaisemattomalle	ratkaisemattomille
essive		ratkaisemattomana	ratkaisemattomina
translative		ratkaisemattomaksi	ratkaisemattomiksi
abessive		ratkaisemattomatta	ratkaisemattomitta
instructive		—	ratkaisemattomin
comitative		—	ratkaisemattomine

Possessive forms of ratkaisematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ratkaisemattomani ratkaisemattomani accusative nom. ratkaisemattomani ratkaisemattomani gen. ratkaisemattomani genitive ratkaisemattomani ratkaisemattomieni ratkaisematontenirare partitive ratkaisematontani ratkaisemattomiani inessive ratkaisemattomassani ratkaisemattomissani elative ratkaisemattomastani ratkaisemattomistani illative ratkaisemattomaani ratkaisemattomiini adessive ratkaisemattomallani ratkaisemattomillani ablative ratkaisemattomaltani ratkaisemattomiltani allative ratkaisemattomalleni ratkaisemattomilleni essive ratkaisemattomanani ratkaisemattominani translative ratkaisemattomakseni ratkaisemattomikseni abessive ratkaisemattomattani ratkaisemattomittani instructive — — comitative — ratkaisemattomineni second-person singular possessor singular plural nominative ratkaisemattomasi ratkaisemattomasi accusative nom. ratkaisemattomasi ratkaisemattomasi gen. ratkaisemattomasi genitive ratkaisemattomasi ratkaisemattomiesi ratkaisematontesirare partitive ratkaisematontasi ratkaisemattomiasi inessive ratkaisemattomassasi ratkaisemattomissasi elative ratkaisemattomastasi ratkaisemattomistasi illative ratkaisemattomaasi ratkaisemattomiisi adessive ratkaisemattomallasi ratkaisemattomillasi ablative ratkaisemattomaltasi ratkaisemattomiltasi allative ratkaisemattomallesi ratkaisemattomillesi essive ratkaisemattomanasi ratkaisemattominasi translative ratkaisemattomaksesi ratkaisemattomiksesi abessive ratkaisemattomattasi ratkaisemattomittasi instructive — — comitative — ratkaisemattominesi first-person plural possessor singular plural nominative ratkaisemattomamme ratkaisemattomamme accusative nom. ratkaisemattomamme ratkaisemattomamme gen. ratkaisemattomamme genitive ratkaisemattomamme ratkaisemattomiemme ratkaisematontemmerare partitive ratkaisematontamme ratkaisemattomiamme inessive ratkaisemattomassamme ratkaisemattomissamme elative ratkaisemattomastamme ratkaisemattomistamme illative ratkaisemattomaamme ratkaisemattomiimme adessive ratkaisemattomallamme ratkaisemattomillamme ablative ratkaisemattomaltamme ratkaisemattomiltamme allative ratkaisemattomallemme ratkaisemattomillemme essive ratkaisemattomanamme ratkaisemattominamme translative ratkaisemattomaksemme ratkaisemattomiksemme abessive ratkaisemattomattamme ratkaisemattomittamme instructive — — comitative — ratkaisemattominemme second-person plural possessor singular plural nominative ratkaisemattomanne ratkaisemattomanne accusative nom. ratkaisemattomanne ratkaisemattomanne gen. ratkaisemattomanne genitive ratkaisemattomanne ratkaisemattomienne ratkaisematontennerare partitive ratkaisematontanne ratkaisemattomianne inessive ratkaisemattomassanne ratkaisemattomissanne elative ratkaisemattomastanne ratkaisemattomistanne illative ratkaisemattomaanne ratkaisemattomiinne adessive ratkaisemattomallanne ratkaisemattomillanne ablative ratkaisemattomaltanne ratkaisemattomiltanne allative ratkaisemattomallenne ratkaisemattomillenne essive ratkaisemattomananne ratkaisemattominanne translative ratkaisemattomaksenne ratkaisemattomiksenne abessive ratkaisemattomattanne ratkaisemattomittanne instructive — — comitative — ratkaisemattominenne third-person possessor singular plural nominative ratkaisemattomansa ratkaisemattomansa accusative nom. ratkaisemattomansa ratkaisemattomansa gen. ratkaisemattomansa genitive ratkaisemattomansa ratkaisemattomiensa ratkaisematontensarare partitive ratkaisematontaan ratkaisematontansa ratkaisemattomiaan ratkaisemattomiansa inessive ratkaisemattomassaan ratkaisemattomassansa ratkaisemattomissaan ratkaisemattomissansa elative ratkaisemattomastaan ratkaisemattomastansa ratkaisemattomistaan ratkaisemattomistansa illative ratkaisemattomaansa ratkaisemattomiinsa adessive ratkaisemattomallaan ratkaisemattomallansa ratkaisemattomillaan ratkaisemattomillansa ablative ratkaisemattomaltaan ratkaisemattomaltansa ratkaisemattomiltaan ratkaisemattomiltansa allative ratkaisemattomalleen ratkaisemattomallensa ratkaisemattomilleen ratkaisemattomillensa essive ratkaisemattomanaan ratkaisemattomanansa ratkaisemattominaan ratkaisemattominansa translative ratkaisemattomakseen ratkaisemattomaksensa ratkaisemattomikseen ratkaisemattomiksensa abessive ratkaisemattomattaan ratkaisemattomattansa ratkaisemattomittaan ratkaisemattomittansa instructive — — comitative — ratkaisemattomineen ratkaisemattominensa

Further reading

• “ratkaisematon”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03