third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
rauhanneuvottelijansa
|
rauhanneuvottelijansa
|
accusative
|
nom.
|
rauhanneuvottelijansa
|
rauhanneuvottelijansa
|
gen.
|
rauhanneuvottelijansa
|
genitive
|
rauhanneuvottelijansa
|
rauhanneuvottelijoidensa rauhanneuvottelijoittensa rauhanneuvottelijainsa rare
|
partitive
|
rauhanneuvottelijaansa
|
rauhanneuvottelijoitaan rauhanneuvottelijoitansa
|
inessive
|
rauhanneuvottelijassaan rauhanneuvottelijassansa
|
rauhanneuvottelijoissaan rauhanneuvottelijoissansa
|
elative
|
rauhanneuvottelijastaan rauhanneuvottelijastansa
|
rauhanneuvottelijoistaan rauhanneuvottelijoistansa
|
illative
|
rauhanneuvottelijaansa
|
rauhanneuvottelijoihinsa
|
adessive
|
rauhanneuvottelijallaan rauhanneuvottelijallansa
|
rauhanneuvottelijoillaan rauhanneuvottelijoillansa
|
ablative
|
rauhanneuvottelijaltaan rauhanneuvottelijaltansa
|
rauhanneuvottelijoiltaan rauhanneuvottelijoiltansa
|
allative
|
rauhanneuvottelijalleen rauhanneuvottelijallensa
|
rauhanneuvottelijoilleen rauhanneuvottelijoillensa
|
essive
|
rauhanneuvottelijanaan rauhanneuvottelijanansa
|
rauhanneuvottelijoinaan rauhanneuvottelijoinansa
|
translative
|
rauhanneuvottelijakseen rauhanneuvottelijaksensa
|
rauhanneuvottelijoikseen rauhanneuvottelijoiksensa
|
abessive
|
rauhanneuvottelijattaan rauhanneuvottelijattansa
|
rauhanneuvottelijoittaan rauhanneuvottelijoittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
rauhanneuvottelijoineen rauhanneuvottelijoinensa
|