resti

See also: restí

Catalan

Pronunciation

• IPA^(key): (Central, Balearic, Valencian) [ˈres.ti]

Verb

resti

1. inflection of restar:
   1. first/third-person singular present subjunctive
   2. third-person singular imperative

Esperanto

Etymology

Common Romance, ultimately from Latin restō.

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈresti]
• Audio:

  (file)

• Rhymes: -esti
• Hyphenation: res‧ti

Verb

resti (present restas, past restis, future restos, conditional restus, volitive restu)

1. (intransitive) to remain, to stay

Conjugation

Conjugation of resti present past future singular plural singular plural singular plural tense restas restis restos active participle restanta restantaj restinta restintaj restonta restontaj acc. restantan restantajn restintan restintajn restontan restontajn nominal active participle restanto restantoj restinto restintoj restonto restontoj acc. restanton restantojn restinton restintojn restonton restontojn adverbial active participle restante restinte restonte infinitive resti imperative restu conditional restus

Derived terms

• fandrestaĵo
• postresti
• poŝtrestante
• resta
• restadejo
• restadi
• restado
• restaĵo
• restejo
• restigi
• resto
• sanktrestaĵo

 

Finnish

Etymology

From English resti.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈresti/, [ˈre̞s̠ti]
• Rhymes: -esti
• Syllabification^(key): res‧ti

Noun

resti

1. (billiards) rest

Declension

Inflection of resti (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		resti	restit
genitive		restin	restien
partitive		restiä	restejä
illative		restiin	resteihin
		singular	plural
nominative		resti	restit
accusative	nom.	resti	restit
	gen.	restin
genitive		restin	restien
partitive		restiä	restejä
inessive		restissä	resteissä
elative		restistä	resteistä
illative		restiin	resteihin
adessive		restillä	resteillä
ablative		restiltä	resteiltä
allative		restille	resteille
essive		restinä	resteinä
translative		restiksi	resteiksi
abessive		restittä	resteittä
instructive		—	restein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of resti (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative restini restini accusative nom. restini restini gen. restini genitive restini restieni partitive restiäni restejäni inessive restissäni resteissäni elative restistäni resteistäni illative restiini resteihini adessive restilläni resteilläni ablative restiltäni resteiltäni allative restilleni resteilleni essive restinäni resteinäni translative restikseni resteikseni abessive restittäni resteittäni instructive — — comitative — resteineni second-person singular possessor singular plural nominative restisi restisi accusative nom. restisi restisi gen. restisi genitive restisi restiesi partitive restiäsi restejäsi inessive restissäsi resteissäsi elative restistäsi resteistäsi illative restiisi resteihisi adessive restilläsi resteilläsi ablative restiltäsi resteiltäsi allative restillesi resteillesi essive restinäsi resteinäsi translative restiksesi resteiksesi abessive restittäsi resteittäsi instructive — — comitative — resteinesi first-person plural possessor singular plural nominative restimme restimme accusative nom. restimme restimme gen. restimme genitive restimme restiemme partitive restiämme restejämme inessive restissämme resteissämme elative restistämme resteistämme illative restiimme resteihimme adessive restillämme resteillämme ablative restiltämme resteiltämme allative restillemme resteillemme essive restinämme resteinämme translative restiksemme resteiksemme abessive restittämme resteittämme instructive — — comitative — resteinemme second-person plural possessor singular plural nominative restinne restinne accusative nom. restinne restinne gen. restinne genitive restinne restienne partitive restiänne restejänne inessive restissänne resteissänne elative restistänne resteistänne illative restiinne resteihinne adessive restillänne resteillänne ablative restiltänne resteiltänne allative restillenne resteillenne essive restinänne resteinänne translative restiksenne resteiksenne abessive restittänne resteittänne instructive — — comitative — resteinenne third-person possessor singular plural nominative restinsä restinsä accusative nom. restinsä restinsä gen. restinsä genitive restinsä restiensä partitive restiään restiänsä restejään restejänsä inessive restissään restissänsä resteissään resteissänsä elative restistään restistänsä resteistään resteistänsä illative restiinsä resteihinsä adessive restillään restillänsä resteillään resteillänsä ablative restiltään restiltänsä resteiltään resteiltänsä allative restilleen restillensä resteilleen resteillensä essive restinään restinänsä resteinään resteinänsä translative restikseen restiksensä resteikseen resteiksensä abessive restittään restittänsä resteittään resteittänsä instructive — — comitative — resteineen resteinensä

Anagrams

• setri

Ido

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈresti/

Noun

resti

1. plural of resto

Italian

Verb

resti

1. inflection of restare:
   1. second-person singular present indicative
   2. first/second/third-person singular present subjunctive
   3. third-person singular imperative

Noun

resti m

1. plural of resto

Anagrams

• Steri, estri, serti, sirte, strie, tersi

Latin

Noun

restī

1. dative/ablative singular of restis

Romanian

Verb

a resti (third-person singular present restește, past participle restit) 4th conj.

1. Obsolete form of răsti.

Conjugation

    conjugation of resti (fourth conjugation, -esc- infix)

infinitive			a resti
gerund			restind
past participle			restit
number		singular			plural
person		1st person	2nd person	3rd person	1st person	2nd person	3rd person
indicative		eu	tu	el/ea	noi	voi	ei/ele
	present	restesc	restești	restește	restim	restiți	restesc
	imperfect	resteam	resteai	restea	resteam	resteați	resteau
	simple perfect	restii	restiși	resti	restirăm	restirăți	restiră
	pluperfect	restisem	restiseși	restise	restiserăm	restiserăți	restiseră
subjunctive		eu	tu	el/ea	noi	voi	ei/ele
	present	să restesc	să restești	să restească	să restim	să restiți	să restească
imperative		—	tu	—	—	voi	—
	affirmative		restește			restiți
	negative		nu resti			nu restiți

References

• resti in Academia Română, Micul dicționar academic, ediția a II-a, Bucharest: Univers Enciclopedic, 2010. →ISBN